Viikon kunkkulainen - Nora

Uusi sarja: "Viikon kunkkulainen" alkaa koulumme blogissa. Sarjassa pääsemme tutustumaan hieman tarkemmin osaan lukiomme opiskelijoista ja saamme kuulla heidän mielipiteitään kunkkulaisena olemisesta.

Ensimmäinen viikon kunkkulainen on toisen vuosikurssin opiskelija Nora Nevalainen. Nora valittiin viikon kunkkulaiseksi, koska hän on ystävällinen, mielenkiintoinen ja aktiivinen sekä koulussa, että vapaa-ajalla.

Nora Nevalainen

 
Mitä mieltä olet siitä, että sinut on valittu viikon kunkkulaiseksi?
"Tämä tuli minulle tosi isona yllätyksenä, mutta mun mielestä tää on tosi hienoa. Olin kyllä tosi hämmentynyt kun sain viestiä tästä."

Mikä mielestäsi tekee sinusta kunkkulaisen?
"Kunkkulaisen tekee minusta se, että tunnen tämän koulun niin hyvin ja koen sen omakseni. Minulla on täällä myös tiivis kaveriporukka ja vaikka minulla on paljon kavereita, joista osa on Espoosta ja osa Kirkkonummelta, meitä yhdistää yhteinen koulu ja yhteinen kaveriporukka."

Mikä on ollut tähän mennessä lukioaikasi kohokohta?
"Kyllä ne oli wanhojen tanssit. Se oli tosi hieno kokemus, vaikka se voi olla tosi stressaava päivä kaikille, varsinkin tytöille. Oli se kyllä tosi hienoa kun sai tälläytyä ja oikein esitellä vanhemmille ja ykkösille ne kaikki asiat, mitä oltiin monta kuukautta harjoiteltu."

Kerro ensimmäinen asia joka sinulle tulee mieleen sanasta "kunkku".
"Varmaan se meidän logo, joka on jokapaikassa. Se kruunu-logo, se on ihan mahtava. Minulle tulee myös mediateekki jotenkin heti mieleen."

Miten on viikkosi alkanut?
"Ihan hyvin, pääsin jatkokaudelle Espoon nuorisovaltuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi, ja meillä on tänään nuorisovaltuuston hallituksen kokous, eli ihan hyvin siis."

Miten päädyit tulemaan kunkkuun?
"Minua jännitti tosi paljon kun mä tulin kunkkuun, silloin yli puolitoista vuotta sitten, koska en tuntenut täältä ketään. Yhteishaussa hain Kunkkuun, koska nuvassa on aina ollut tosi iso Kunkun edustus, parhaimpina aikoina jopa kuusi nuvalaista 42:sta oli Kunkusta. Niin nuvassa kaikki sanoivat minulle, että minun kannattaisi hakea Kunkkuun. Minulla on myös A-ranska joka rajoitti jonkun verran sitä, että mihin voin hakea. Niin minä sitten tulin tänne. Aluksi minua kuumotti tosi paljon, mutta täällä on tosi kiva ilmapiiri ja kavereita sai nopeasti."

Haluaisitko sanoa vielä jotain lukiomme opiskelijoille tai lukiotamme miettiville?
"Kunkkuun voi tulla ihan ilman kavereita. Minä ainakin olen viihtynyt tosi hyvin ja niitä kavereita saa nopeasti."


Viivi Ramstedt ja Anni Hietanen

Kunkun ykköset kirjoittivat ÄI2-kurssilla artikkeleita heille tärkeistä asioista. Julkaistavat tekstit käsittelevät negatiivisuutta, luonnonsuojelua ja kasvissyömistä.

Negatiivisilta ajatuksilta pääsy kielletty 

Katariina Lindholm 15A

Positiiviset tunteet saavat ihmiset kukoistamaan. Positiivisuus kannustaa rikkomaan rajoja. Positiivinen asenne tarkoittaa nykytilanteen hyväksymistä. Positiivisuus on avain kaikkeen. Oma luonne ja asenteet ovat osittain syntymälahjaksi saatuja. Jotkut ihmiset ovat vain luonteeltaan innokkaita ja ulospäin suuntautuneita. Tämä asenne elämään voi kuitenkin muuttua ajan mittaan ja siihen voi vaikuttaa. Omia ajatuksia ja asennetta elämään voi muuttaa.

Negatiivisen henkilön tunnistaa helposti. Hän on sellainen, joka valittaa joka ikisestä asiasta ja suhtautuu asioihin negatiivisesti. Sellainen henkilö on aina huolissaan menneestä, tulevasta ja nykyhetkestä. Hänelle ei voi kertoa hyviä uutisia, koska hän kumoaa sen omilla negatiivisilla mielipiteillä. Pessimistinen eli toisin sanoen negatiivinen henkilö näkee vain asioiden huonot puolet. Jos aurinkoisena päivänä taivaalla on yksikin pilvi, päivä on pilalla. Negatiivinen henkilö määräilee muita ja pompottelee heitä omien tahtojen mukaan. Negatiiviset ihmiset ovat kuin vampyyreita. He imevät kaiken energian positiivisista ihmisistä. Tällöin negatiivisuus tarttuu myös niihin positiivisiin henkilöihin, aivan kuten jokin tartuntatauti.

Ajattele positiivisesti. Kuinka usein kuulet tämän sanonnan? Tämä lause on erittäin yleinen sekä kyseistä lausetta kuulee ja näkee kaikkialla. Positiivisuus lähtee omasta mielestä, ajatuksista ja haluista. Jokaisen kannattaa pyrkiä miettimään sanoja, kuvia, ihmisiä tai mielikuvia, jotka tuovat hyvää tunnetta. Jopa yksi pieni positiivinen ajatus aamulla voi muuttaa koko päivän. Positiivisuus on kuitenkin jokaisen oma päätös. Jokainen on itse vastuussa omista ajatuksistaan, odotuksistaan ja tunteistaan. Pienistäkin asioista pitäisi oppia nauttimaan. Myönteinen elämänasenne on taito ja jokainen voi opetella sitä.

Positiivisuudella voi vaikuttaa myös muihin ihmisiin. Erilaiset hyvät teot muille voivat tehdä heidän päivästä huomattavasti paremman ja se tuo myös itselle hyvän mielen. Positiiviset kommentit esimerkiksi toisen uudesta puserosta tai kauniista säästä tuovat iloa hänen arkeensa. Pelkkä pieni hymy antaa sinusta iloisen ja positiivisen kuvan sekä tuo toiselle turvallisen olon. Jos haluaa sanoa jotain negatiivista toiselle, tulee se sanoa rakentavasti ja loukkaamatta toisen tunteita. Toistuvat negatiiviset ajatukset ja teot saattavat latistaa toisen ihmisen toiveikkuutta ja hyvää mieltä. Elämään positiivisesti suhtautuminen tuo sekä itselleen, että toisille iloa ja onnellisuutta. Jopa tutkimuksien mukaan henkilöt, jotka suhtautuvat elämään positiivisesti ovat terveempiä ja onnellisempiä kuin elämään negatiivisesti suhtautuvat.

Kannattaako kuitenkaan positiivisuuden eteen nähdä vaivaa? Jokainen päättää itse siitä, haluaako käyttää energiaansa iloitsemiseen ja asioiden nauttimiseen vai valittamiseen ja asioiden murehtimiseen. Joskus positiivisuus voi olla hankalaa, jos esimerkiksi suree jotakin tai on muuten vain hieman allapäin. Toki on ihan sallittua olla välillä surullinen tai kiukkuinen. Tällaisissa tilanteissa pitäisi miettiä kaikkia hyviä asioita tai tehdä jotain, mikä tekee iloiseksi. Myös vastoinkäymiset voivat olla opettavaisia ja koitua myöhemmin hyviksi asioiksi. Positiivisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin ja ihanaa. Se voi tarkoittaa sitä, että tajuaa mitkä asiat ovat huonosti ja mihin pystyy vaikuttamaan.

Positiivisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi muita parempi. Positiivisilla ihmisillä on vain erilainen näkökulma asioihin ja he pyrkivät löytämään niitä hyviä asioita niin asioista, kuin ihmisistä. Positiivisuuteen ei kuulu muiden ihmisten ja heidän elämänasenteen arvostelu. Positiivisuus on ennemminkin sitä, että näkee jopa niissä negatiivisissa ihmisissä heidän hyvät puolensa. Jokaisella on oikeus asennoitua elämään juuri sillä tavalla kuin itse haluaa ja parhaaksi näkee. Jokaisen pitäisi keskittyä oman elämän hyviin puoliin ja mahdollisuuksiin. Niin kuin usein sanotaan, jokainen on oman onnensa herra.

Katariina Lindholm 15A

Monta syytä kasvisruokavalioon 

Annastina Mikkilä 15E

Oletko koskaan maistanut koiran lihaa? Tuskin olet, sillä Suomessa koiran syömistä pidetään radikaalina ja vain harva olisi valmis syömään koiran lihaa. Koirathan ovat älykkäitä eläimiä, jotka voivat helposti oppia kaikkea. Ne osaavat myös näyttää tunteensa esimerkiksi heiluttamalla häntäänsä, ulisemalla ja haukkumalla. Koirien älykkyys kuitenkin tuoreiden tutkimusten mukaan häviää sikojen älykkyydelle. Monet eläimet ovat viisaampia kuin moni osaa kuvitellakaan. Mutta ennen kaikkea ne tuntevat halua elää ja pystyvät tuntemaan kärsimystä ja pelkoa, aivan kuten me ihmisetkin.
Ero koirien ja porsaiden välillä on vain ihmisten asenne ja vanhat tottumukset. Molemmat ovat älykkäitä ja tunteikkaita eläimiä, joiden tappaminen on mielestäni aivan yhtä väärin. Luonnostaan seurallisia, touhukkaita ja siistejä possuja pidetään jopa lemmikkeinä kuten koiria .

On luonnollista ja oikein, että leijona metsästää savannilla peuran ja syö sen. Tällä ei voi kuitenkaan mielestäni perustella ihmisten kehittämää karjaeläintaloutta, jossa eläimet ovat turhan usein vain kaupallisia tuotteita vailla minkäänlaisia oikeuksia. Savannilla elävällä leijonalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin syödä metsästämiään eläimiä, sillä se on lihansyöjä. Metsästys tarjoaa myös peuralle mahdollisuuden paeta ja taistella elämästään. Karsinaan syntyneellä porsaalla sen sijaan ei ole mahdollisuutta taistella elämästä, tai oikeastaan elää sen ansaitsemaa kunnollista elämää ollenkaan. Sekasyöjinä ihmiset pystyvät syömään kasviksia ja lihaa, mutta myös lihaton ruokavalio on vaihtoehto ja ilman lihaa voi elää varsin hyvin.

Eläinperäisten tuotteiden, kuten maidon ja kananmunien syöminen mietityttää. Mielestäni munien ja maidon syöminen kuulostaa periaatteessa ihan hyväksyttävältä, koska se ei vahingoita ketään. Vai vahingoittaako? Kun asiaa tutkii tarkemmin törmää seuraaviin faktoihin; jotta lehmät tuottaisivat maitoa, niiden on saatava poikasia kerran vuodessa. Vasa varastetaan emoltaan lähes heti syntymän jälkeen, kuitenkin sen verran myöhään, että emolle on syntynyt halu ja tarve hoivata poikastaan. Munatuotannossa taas tehokkuus on viety äärimmilleen muun muassa pitämällä kanojen liikkumatila mahdollisimman pienenä. Koiraspoikaset tapetaan heti kuoriuduttuaan, koska munatuotannossa ne ovat turhia.
Moni onkin tietoinen häkkikanaloiden ongelmista ja ostaa niin sanottuja ”vapaan kanan munia”. Tosiasiassa lattiakanaloissa kanat eivät yleensä saa tarpeeksi tilaa, vaan kanalat on häkkikanaloiden tapaan ahdattu niin täyteen kuin mahdollista. Aina kanat eivät pysty edes kunnolla liikkumaan ja jaloittelemaan.

Joidenkin päätös luopua lihan syönnistä perustuu kasvisruoan terveellisyyteen, vegetaristien eliniän odote on suurempi kuin sekasyöjien. Riski sairastua esimerkiksi verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen sekä eturauhas- ja paksusuolensyöpiin on pienempi kasvissyöjillä kuin sekasyöjillä. Lisäksi kasvissyöjien painoindeksi on keskimäärin sekasyöjiä alhaisempi.
Yksi selitys pienemmälle painoindeksille on se, että kasvisruokailijan pitää suunnitella ateriansa hieman tarkemmin, jolloin ateriat ovat useammin tasapainoisia ja lautasmallin mukaisia. Lisäksi lihatuotteet sisältävät yleensä runsaasti kolesterolia ja tyydyttyneitä rasvoja. Niin sanotut huonot rasvat aiheuttavat liikaa nautittuna muun muassa verisuonitukkeumia.

Vaikka ei välittäisi eläimistä tai niiden tunteista, eikä kokisi kasvisruokavalion terveydellisiä hyötyjä tarpeeksi isona syynä ruveta kasvissyöjäksi, kaikki voisivat ajatella kuitenkin maapalloa myös ruokaostoksia tehdessä. Nimittäin eläinten kasvattaminen ruuaksi edistää ilmastonmuutosta enemmän kuin koko maailman liikenteen päästöt yhteensä. Liikenteen osuus ilmaston saastumisesta on noin 15 %. Eläinten kasvattaminen teurastettavaksi saastuttaa ilmastoa vielä enemmän, jopa noin 18 % kaikesta ilmansaasteesta tulee teuraseläinten kasvattamisesta Oikeutta eläimille -yhdistyksen mukaan.
Sillä määrällä kasviksia, mitä kulutamme eläinten ruokkimiseen, pystyisi ruokkimaan kaikki maailman ihmiset. Kuitenkin reilusti yli puolet viljasta käytetään monessa maassa tuotantoeläinten ruokintaan. Ravinnon kierrättäminen eläinten kautta ihmisille vie paljon enemmän tilaa, vettä ja vaivaa kuin jos ravinto käytettäisiin suoraan ihmisiin. Eläintilat myös tuottavat paljon jätettä, jonka puhdistaminen tiloilla on hankalaa.

”Mistä kasvisruokailija saa proteiinia?” Moni kasvissyöjä on kuullut tämän kysymyksen, jopa useampaan kertaan, vaikka proteiinin saaminen muualta kuin lihasta on varsin helppoa. Hyviä proteiinin lähteitä ovat muun muassa siemenet, soijapavut sekä muut soijatuotteet ja palkokasvit. Soijarouheessa proteiinia on jopa noin 49g sadassa grammassa.

Entä jääkö lihan makua kaipaamaan? Omieni ja monien muiden kokemusten perusteella lihaa saattaa kaivata muutaman kuukauden ajan. Pian sen vaiheen jälkeen ajatuskin lihan syömisestä todennäköisesti yököttää. Ennen kasvisruokavalioon siirtymistä lempiruokiini kuului muun muassa lampaanpihvi. Nyt sen syöminen olisi pakonkin edessä todennäköisesti vaikeaa.

Kasvisruokavalioon siirtyminen alkaa asioiden tiedostamisesta. Kun tietää, millainen matka lihakimpaleella on ollut lautaselle ensin surkean elämän vietettyä häkissä ja sitten raa’an teurastuksen kautta, on varmasti vaikeampi tukea kyseenomaista toimintaa. On sanottu, että jos teurastamoissa olisi lasiseinät, kaikki olisivat vegetaareja. Jos unohtaa, mistä lautasen liha on peräisin, voi sitä ajatella vain ruokana muiden ruoka-aineiden joukossa. Mielestäni siis jokaista lihaa sisältävää ateriaa syödessä pitäisi muistuttaa itselleen, että kyseisenkin aterian eteen on tapettu elävä ja tunteet omaava olento.
Mutta vaikka teuraseläimiä hoidettaisiin niiden ansaitsemalla tavalla, olisiko silti oikein tappaa henkiä, joilla voisi olla vielä monta onnellista vuotta edessä? Useimmiten teuraseläimet tapetaan heti, kun ne ovat kasvaneet sopivan kokoisiksi ja mahdollisesti lisääntyneet. Lihatiedotus ilmoittaa, että esimerkiksi siat tapetaan yleensä 5-6 kuukauden ikäisinä, vaikka ne voisivat elää monta vuotta. Eläimelle kyse on kuitenkin olemassaolosta, johon sillä ei ole uutta mahdollisuutta, kun meille se taas on vain yksi ateria (jonka voisi muutenkin korvata helposti muilla ruoka-aineilla).

Lihasta luopuminen voi tuntua vaikealta ajatukselta, vaikka tosiasiassa se on oikeastaan yllättävän helppoa. Julkisissa ruokapaikoissa on lähes aina vähintään muutama lihaton vaihtoehto ja niiden määrä onkin kasvussa. Lihasta saatavat aineet ovat myös helposti korvattavissa, eikä lihan makuakaan jää kaipaamaan. Ennen kaikkea lihattoman ruokavalion ylläpitämistä helpottaa tieto siitä, ettei yhdenkään aterian eteen ole tapettu ketään.

Kasvissyöjien määrä on viimeaikoina ollut nousussa ja uskon, että se nousee vielä. Ajatus maailmasta, jossa kasvissyöjät ovat enemmistöä ja jossa lihan syömistä vieroksutaan, kuulostaa mielestäni mahtavalta. Itse asiassa ihannemaailmassani lihan syömistä pidettäisiin varmaankin samalla tavalla kauheana kuin nykyään muistellaan aikoja, jolloin orjien pitäminen oli normaalia. Valitettavasti on todennäköistä, etten tule koskaan sellaista todistamaan. Silti elättelen toivoa eläinten oikeuksien puolesta.

 

Annastina Mikkilä 15E

Lähteet:

Oikeutta eläimille, Vegaaniliitto ry. ”Kasvissyöjän infopaketti”

Sikatieto.fi
http://www.sikatieto.fi/sian-elintavat/alykkyys 25.1.2016

Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Tyydyttynyt rasvahappo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyydyttynyt_rasvahappo 25.1.2016

WWF
http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/metsat/sademetsat/uhat/Karjalaitumet-930.a 25.1.2016

Lihatiedotus
http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/lihatuotanto/sika/jalostus.php 27.1.2016

Ruokatieto
http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-
poytaan/maatila/kotielaimet/sika 27.1.2016

Animalia -eläinten asian ajaja-
http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoel%C3%A4imet/ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutukset 27.1.2016

 

Itkevä luontoäiti

Riina Virtanen 15B

’’ Imagine if trees gave off wifi signals, we would be planting so many trees and we’d probably save the planet too. Too bad they only produce the oxygen we breathe.’’

Elämme vuotta 2016, mutta olemme vieläkin liian itsekkäitä näkemään todellisuuden. Emme suostu myöntämään että olemme luoneet tikittävän aikapommin, jonka ajanlaskuria sabotoimme yhä ahkerammin ja ahkerammin. Aika hupenee, eikä pomminpurkajaa näy.

Itsekkyys. Ihmiset ovat vuosisatojen ajan eläneet ainoastaan itseään varten, sekä seuraukset ovat sen mukaiset. Seuraukset ovat alkaneet hahmottumaan 1900 – luvusta alkaen yhä selvemmin ja selvemmin. Ihmisen aiheuttama kaikkein aikojen nopein sukupuuttoaalto, ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen sekä maapallon saastuttaminen ovat hälytyskelloja, joiden annetaan soida jatkaessamme ilmiöiden pahentamista. Mikä saa ihmisen näin sokeaksi ja toimettomaksi? – Raha. Ironista kyllä, rahakin on tehty puusta.

Ihmisen jalanjälki luo suurta vahinkoa ekosysteemeille. Niiden toiminnassa ja vuorovaikutuksissa tulee tapahtumaan biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta tuhoavia muutoksia. Ihmisen toiminta ja elinympäristö ei anna elintilaa muille lajeille saati sitten toisille ihmisille, ei ihme että ihmistä kutsutaan pahimmaksi petoeläimeksi. Luonto jatkaa tuhoutumistaan, biodiversiteettinsä ja eläinlajiensa menettämistä, niin kauan kunnes ihmiskunta pyyhkiytyy pois maanpäältä jättäen jälkensä jokaiselle neliömetrille. Odotammeko siihen asti kunnes valtameret peittävät maankamaran ja pyyhkivät ihmiskunnan, vai alammeko elämään siten miten meidät on tarkoitettu – osana luontoa.

Kaikki eläinlajit ovat kärsineet ihmislajin vakiintumisen jälkeen. Lait kuolivat ja tulevat kuolemaan sukupuuttoon, elinalueet pienenivät huomattavasti tai ne menetettiin kokonaan. Eläimet myös saivat kokea aivan uudenlaisen helvetin, vankeuden. Kyllä, jotkut kotieläimet viihtyvät ihmisen seurassa ja ovat kiintyneitä ihmisiin, mutta eivät läheskään kaikki. Eläintarhat ovat pullollaan eläimiä, ja niiden vankeudessa pitämiseen esitetään tekopyhiä selityksiä ’’lajin pelastamisesta’’. Jos laji on kuolemaisillaan sukupuuttoon ihmisen toiminnan takia, viimeisen lajin edustajan pelastaminen ei tuo synninpäästöä. Varsinkaan kun tiedetään että lajin viimeinen edustaja kuolee masentuneena vankilaansa.

Ihmiset jakautuvat moneen kastiin. On heitä jotka tekevät kaikkensa säästääkseen Maapalloa seuraaville sukupolville, mutta heidät kumotaan välinpitämättömien johtajien toimesta, jotka tukkivat silmänsä ja korvansa seurauksilta samalla kun kurottavat kättään rahasateen alle.  Kuitenkin suurin osa ihmiskunnasta sijoittuu kahden ääripään väliin, kallistuen suuntaan jos toiseen. Osataan käyttää kierrätystä, käyttää julkista liikennettä, sekä opetetaan lapsille ilmastonmuutoksesta ja miten toimia ekologisesti. Surullista kumminkin on, että pystytään luetteloimaan laajemmin ihmisten aiheuttamia tuhoja ympäristölleen kuin siitä miten ihminen on edesauttanut ympäristönsä hyvinvointia.

Teollisuusmaat joissa on suurkaupunkeja ovat pahimpia saastuttajia. Joko tehdas- ja voimalalaitosten vaaralliset saasteet ja roskat leviävät laajasti ympäristöön, tai suurkaupungissa asustavat heittelevät välinpitämättömänä kaiken taakse jääneen kohti kaatopaikkaa. Länsimaisten yritysten tuotannon ja työpaikkojen siirtyessä tuotannon halventamiseksi Kiinaan ja muihin halpatutotannon maihin materiaalihelvetti oli taattu. Halvasti tuotetut tuotteet joutuvat kaatopaikalle nopeammin, kuin niiden tuottamiseen on mennyt työtunteja. Kaikki se materiaali jota voisi käyttää hyödyllisesti, päätyy McDonald’sin lastenaterioiden leluihin.

Miksi itse otan negatiivisesti kantaa? – Koska tiedän että jos ihmiset haluaisivat oikeasti muutosta nykypäivän tilanteeseen, sen toteuttaminen olisi jokaisen velvollisuus. Mutta ei, aina on niitä jotka salametsästävät lajit uhanalaisiksi, niitä jotka laittomasti kaatavat metsät, ja niitä joita ei yksinkertaisesti kiinnosta jos asia ei ole konkreettisesti havaittavissa. Inhimillisyys? Kadonnut.

Riina Virtanen 15B