Koko Suomi on
puhunut kyseisestä tapahtumasta jo lähes tulkoon yli vuoden ajan.
Tapahtuman virallinen logo on ilmestynyt milloin mihinkin, erilaisia
tilaisuuksia on markkinoitu kyseisellä teemalla, ja asia on myös
jopa ilmestynyt suola- ja pippuripakkauksien kylkeen. Kyseessä on
tottakai satavuotisen Suomen juhlistaminen. Suomi 100-logo on tullut
kuluneen vuoden aikana tutuksi jokaiselle suomalaiselle, eikä
suotta. Juhlimmehan oman kotimaamme huikeita saavutuksia aivan
itsenäisyyden alkuhetkistä tähän päivään asti.
Sadan vuoden aikana
Suomi on kerennyt muuttua moneen otteeseen. Olemme taistelleet
itsenäisyytemme puolesta, keksineet mm. astiankuivauskaapin ja
seuranneet vierestä suomalaisten menestystä kansainvälisessä urheilussa. Myös koulujärjestelmämme on kokenut
monia suuria uudistuksia. Vietimmekin koulussamme torstaina 30.11
vanhan ajan koulupäivää. Silloin opiskelijamme pukeutuivat
siistiin vanhemman tyyliseen vaatetukseen. Aamu alkoi
kansantanssijumpalla ja uloskin päästiin viettämään välituntia.
Oppitunnilla kysymykseen vastatessa noustiin seisomaan ja opetus
hoidettiin perinteistä mallia käyttäen, hyödyntämättä
ollenkaan tietotekniikkaa. Tarkoituksena oli juhlia Suomi
100-juhlavuotta antamalla katsaus entisajan koulunkäyntiin.
Tapahtumana vanhan
ajan koulupäivä oli todella mielenkiintoinen. Oli todella kiehtovaa
saada maistiainen samanlaisesta koulunkäynnistä, mikä on ollut
aikoinaan omille vanhemmille ja isovanhemmille peruskauraa. Samalla
saatiin tuotua mukavaa vaihtelua nykyajalle tyypilliseen opiskeluun,
joka pyörii yhä vahvemmin teknologian ja tietotekniikan ympärillä.
Jokaiselta opiskelijalta löytyy tietokone, jonka saloihin
pureudutaan lähes poikkeuksetta päivittäin. Välillä tuntuu myös
jopa siltä, kuinka toinen päivittäinen tekniikan ihme, puhelin
olisi kasvanut oman kätemme jatkeeksi, kun sen tuijottelemiseen
pystyy helposti käyttämään tuntikausia. Tämä herätti runsaasti
ajatuksia siitä, kuinka opetus oli aikaisemmin lukemis- ja
kirjoituskeskeistä ja asiat taottiin päähän viimeistään tiukan
kurinpidon voimin ilman ihmeellisempiä apuvälineitä.
Suomalainen
koulujärjestelmä onkin kokenut todella paljon. Ennen käytössämme
oli oppi- ja kansakoulumenetelmä, nykyään peruskoulu ja toisen
asteen opinnot. Myös kolmannen asteen opinnot ovat muuttuneet
huimasti ajansaatossa. Koulutusjärjestelmäämme onkin uudistettu
varsin aktiivisesti pyrkien aina yhä parempiin tuloksiin. Viimeisin
uudistus oli vuoden 2016 kokonaan uusi opetussuunnitelma, joka
on vasta pääsemässä vauhtiin. Koulutus onkin aina ollut yksi
hallituksemme periaatteiden kulmakivistä, vaikka siitäkin on
valitettavasti jouduttu lähiaikoina leikkaamaan. Suomalainen
koulujärjestelmä ja kansainvälinen menestyminen opinnoissa onkin
ollut yksi suurista ylpeydenaiheistamme. Tämä on luultavasti
nimenomaan maamme historian aikaansaamaa tulosta.
Satavuotinen Suomi
on asia, josta meidän tulee olla todella onnellisia. Olemme luoneet
entisestä piskuisesta tuppukylästä kansainvälisesti menestyvän
hyvinvointiyhteiskunnan. Muun muassa koulutuksemme, innovaatioidemme
ja vahvan sisumme pohjalta on syntynyt jotain, jota tulee vaalia
suurella ylpeydellä. Juhlikaamme siis riemulla omaa kotimaatamme ja
sen juhlavuotta!
Silja Kohonen