2000-luvun lapset: epäsosiaalisia
nykytekniikan ihmelapsia?
Kaksi tyhjää viilipurkkia, äidin kaapista
haettu lankakerä, sekä keittiön kaapista vaivihkaa otetut sakset. Isoveli auttoi reikien tekemisessä ja lankojen
solmimisessa ja juoksi sitten kokeilemaan upouutta pöytätietokonetta, jonka isä
oli ostanut toissapäivänä. Metsän hiljaisuus sai meidät uskomaan tämän tee se
itse-lankapuhelimen todella toimivan yhtä hyvin kuin nuo johdolla seinään
kiinnitetyt mummolassa. Naapurin tyttö pimpottaa ovikelloa, äiti välittää
viestin: posti on tullut. Tulee kiire ikkunan luo, naapurin tyttö oli jo
ehtinyt takaisin oma ikkunansa luo ja katselee vastapäätä kuinka tärkeä lähetys
vastaanotetaan. Narusta vedetään kunnes ikkunoiden välissä riippuvan köyden
poikki liukuva kori on turvallisesti perillä.
Oman lapsuuteni leikeistä vuosikymmen
myöhemmin syntyneet eivät ole kuulleetkaan. En väitä, että 1998 syntyneenä
nuorena olisin jäänyt kasvaessani kiitovauhtia kehittyneen tekniikan
hullunmyllyn ulkopuolelle. Onnekseni koin lapsuuteni kuitenkin ilman
älypuhelimia sekä tabletteja, epäonnekseni kaikki tämä tapahtuu myöhemmin,
unohtumattomina nuoruusvuosinani. Enemmän tunnen kuitenkin sääliä, niitä lapsia
kohtaan, jotka eivät tiedä elämästä ilman älypuhelinta. Ensimmäinen puhelimeni,
jonka jaoin veljeni kanssa oli maailman jännittävin asia tuona aikana. Sillä
pystyi soittamaan, puhelinluettelosta löytyi jopa kaksi numeroa. Tekstiviesteistä
en osannut unelmoidakaan. Tänä päivänä pikkusiskoni tuossa samassa iässä tarvitsee
kosketusnäyttöpuhelimen, oman nopean netin sekä mahdollisuuden ladata monia turhia
sovelluksia. Bussipysäkillä kolme
ala-asteikäistä tyttöä istuu penkillä siistissä rivissä, syksyn ilta hämärtää
ja näytöistä heijastuu sininen valo jokaisen kasvoille. Mietin kuinka hyvin he
tuntevat toisensa, ja päädyn ajattelemaan, että eivät varmastikaan kovin hyvin.
Älypuhelimet riistävät lasten mahdollisuuksia
kehittää omia elämätaitojansa. Hyvin tärkeä osa lasten kehityksen kannalta jää
älypuhelimien pelien, videoiden ja kaiken ruudun tuijottamisen takia
taka-alalle; leikki. Lapsen leikkiessä tämä kehittää tulevaisuutensa varalle
elintärkeitä taitoja; keskustelutaidot muiden leikkijöiden kanssa, empatiakyky,
moraali sekä arvot alkavat rajautua omiksi käsityksiinsä. Leikkiessä luovuus, ja
ongelmanratkaisukyky kasvavat. Älypuhelimien on myös puhuttu säteilevän
terveydelle haitallista radioaktiivista säteilyä, vaikkakaan sitä ei ole täysin
tieteellisesti kyetty todistamaan.
Kun pienemmät sisarukseni ovat tuijottaneet
liian kauan ruutua, heistä tulee ärtyisiä ja ovat alttiimpia tappelemaan
keskenään. Parempi sekä viihtyisämpi tapa energian purkamiseen olisi juosta
muiden lasten kanssa hippaa lähimetsässä, tai rakentaa majaa kotipihalla. Lapsuudessamme
meidän ei tulisi tarvita kännykkäkameraa ikuistamaan parhaita hetkiämme,
muistorikkaimpien hetkien on tapana pysyä mielessä ikuisesti.
Älypuhelimet
vaikuttavat, eivät vain nykylasten kehittymiseen ja lapsuuteen, mutta myös
olennaisesti nuorten ja vanhempien sosiaaliseen kanssakäymiseen. Nuorille yhä
tärkeämmäksi käy ympäri maailman yltävä sosiaalinen media, etenkin
viestittely,- ja kuvanjakosovellukset. Sosiaalinen media aiheuttaa verkossa
tapahtuvaa kiusaamista ja levinneiden sairaalloisten kauneusihanteiden tavoittelua.
Sosiaalinen media riistää aikaa nuorilta, jonka he voisivat käyttää tekemällä
uusia tuttavuuksia, opiskelemalla unelma-ammattejaan varten tai huolehtimalla
terveydestään urheilemalla säännöllisesti. Vanhemmilla ruutuaika on pois lasten
huomioimisesta sekä keski-iän laatuajasta joita voisi viettää lasillisella
ystävien kanssa, tai sauvakävelyllä pururadalla.
Lukeminen – yleisapu kaikkeen
Lukeminen on ollut jo monen vuosisadan ajan suosittua
ajanvietettä. Aikaisemmin lukeminen oli ainoastaan koulutetun yläluokan hupia,
mutta myöhemmin se yleistyi myös alemman työväenluokan keskuudessa. Vaikka
teknologian kehitys on nykyaikana vähentänyt perinteisten kirjojen suosiota,
niitä myydään vieläkin maailmanlaajuisesti valtavia määriä. Mutta millaisia
vaikutuksia lukemisella onkaan ihmiseen?
Terveydellisesti etenkin romaanien lukemisella on
monenlaisia vaikutuksia. Kun rauhoittuu lukemaan lempikirjaa, stressitasot
laskevat ja sydämen syke hidastuu. Lukemisesta ennen nukkumaanmenoa voi myös
löytyä ratkaisu nukahtamisvaikeuksiin. Kirjaan keskittyminen rauhoittaa mielen
sekamelskan ja helpottaa näin nukahtamista. Itse olen jo pitkään kärsinyt
nukahtamisvaikeuksista etenkin kokeiden lähestyessä. Olen kuitenkin huomannut,
että lempikirjan lukeminen illalla on huomattava apu ongelmaani.
Lukiessa verenpaine laskee, minkä on tutkittu ehkäisevän
monia vaarallisia sairauksia ja sydänongelmia. Myös keskittymiskyky paranee,
kun on pakko keskittyä vain yhteen asiaan eikä voi kaivaa puhelinta esille.
Keskittymiskyvyn paranemisella on positiivisia vaikutuksia niin
koulumenestykseen kuin sosiaalisiin suhteisiinkin.
Mielenterveyteen lukemisella voi olla moninaisia
vaikutuksia. Toisaalta lukeminen auttaa keskittymään, toisaalta esimerkiksi
kauhukirjojen liika lukeminen voi saada lukijan käyttäytymään jopa
vainoharhaisesti. Lisäksi itsemurhasta lukeminen voi tutkitusti lisätä halua
tehdä itsemurha. Voidaan kuitenkin ajatella, että lukemisen useat hyödyt
päihittävät haitat.
Lukeminen on monelle pakokeino todellisuudesta.
Koulukiusattu voi saada heikommista hahmoista vertaistukea, mutta myös
koulukiusaaja voi tajuta aiheuttamansa ongelmat. Lukeminen kasvattaa myös
empatiakykyä ja suvaitsevaisuutta muita ihmisiä kohtaan.
Aina ei kannata keskittyä lukemaan omalla äidinkielellään,
sillä vieraskielisten kirjojen lukemisesta voi olla yllättävää hyötyä. Itse
olen huomannut englannin sanavarastoni laajentuneen huomattavasti sen jälkeen
kun aloitin lukemisen myös englanniksi. Alku voi olla takkuista, mutta ei
kannata luovuttaa kesken. Kunhan pääset vauhtiin, alkaa ymmärtäminen helpottua.
Jokaista yksittäistä sanaa ei tarvitse ymmärtää, kunhan ymmärrät kokonaisuuden.
Tämän tajuaminen on helpottanut osaltani esimerkiksi englannin luetun
ymmärtämisen kokeita, kun en enää jää jumiin yhteen sanaan.
Toki lukeminen laajentaa myös oman äidinkielen sanavarastoa.
Itse huomaan yhä useammin käyttäväni lukemiani sanontoja sekä sanoja, jotka
ovat jostain syystä jääneet mieleeni. Esimerkiksi lukemalla tieteellisiä
julkaisuja ja käyttämällä niistä oppimia sanoja voi tehdä vaikutuksen
keskustelussa.
Vaikka sanoma- ja aikakauslehtien sisältö on siirtynyt
nykyajan mukana nettiin, on paperilehdillä edelleen tärkeä osa sivistyksessä.
Lukemalla ajankohtaisista tapahtumista pysyy mukana maailman menossa ja voi
ottaa osaa niitä koskeviin keskusteluihin, eikä jää paitsi tärkeistä
tapahtumista. Tästä hyvä esimerkki on viime perjantaina Suomen pysäyttänyt
mielenilmaus, josta uutisoitiin laajasti myös lehdissä.
Lukeminen ei välttämättä ole jokaisen juttu, mutta kannattaa
muistaa, etteivät kirjat rajoitu pelkkiin romaaneihin. Joitakin kiinnostavat
elämäkerrat, toisia tietokirjat. Kaikille löytyy siis se oma aihe, johon
tykästyy. Vaikka lukemista ja sen vaikutuksia on tutkittu paljon, ei kukaan
osaa varmastikaan sanoa, kuinka paljon lukeminen todellisuudessa meihin
vaikuttaa.
Helena Heino
Ulkonäköpaineiden ei pitäisi kuulua
lasten ja nuorten elämään
Mediassa leviää nykyään päivittäin kuvia ihmisistä, jotka
herättävät etenkin nuorissa ihailun ja kateuden tunteita. Tämän takia monet
nuoret ovat aina vain epävarmempia omasta ulkonäöstään ja tuntevat itsensä
riittämättömiksi. Etenkin peruskouluikäiset ovat kohderyhmä, joiden ei pitäisi
altistua ulkoista kauneutta korostavalle medialle päivittäin.
Jo
ala-asteikäisillä tiedetään olevan ulkonäköön liittyviä paineita. Yksi syy
paineiden synnylle on lisääntynyt median kulutus. Esimerkiksi muotilehdet ja
ulkonäköön keskittyvät tv-ohjelmat ovat lapsillekin arkipäivää. Median
tarjoamat kuvat on usein muokattuja, jolloin lapsille annetaan vääristyneitä
kauneusihanteita. Kun ulkonäöstä ja sen merkityksestä puhutaan aikuisten
keskuudessa enemmän, lapsetkin kokevat asian tärkeämmäksi.
Nykyään
huippumallit ovat monille nuorille eräänlaisia idoleita, joka johtuu median
luomasta kuvasta heihin liittyen. Mallimaailmassa laihuus on edelleen ehdoton
kriteeri. Se vaikuttaa nuorten ajastusmaailmaan sopivan kokoisesta vartalosta
lähes kaikkialla maailmassa. Mallimaailmassa on kuitenkin kyse vain rahasta ja
siitä että saadaan tuotteita myydyksi. Siksi on väärin, että nuorille luodaan
vääristynyt kuva ihmisen ”oikean kokoisesta” vartalosta. Lasten ja nuorten
terveys pitäisi olla etusijalla eikä rahan.
Media aiheuttaa lapsille ja nuorille monesti laihduttamisen
halua, koska kuvat ovat monesti muokattu erittäin laihoiksi. Laihduttaminen on
heille kuitenkin erittäin haitallista muun muassa kasvun ja murrosiän
kehityksen kannalta. Hoikkuuden ihannointi mediassa saattaa johtaa
ääritapauksissa myös syömishäiriöihin. Lapsen tai nuoren itsetunto saattaa
heikentyä, vaikkei ulkonäön murehtimisen pitäisi kuulu sen ikäisen elämään.
Vanhempien tulee valvoa lastensa median käyttöä, että lapset
eivät altistuisi väärää kuvaa antavalle medialle. Esimerkiksi sosiaalisille
medioille, kuten Instagram, pitäisi rajata selvemmin ikärajat, sillä ne
sisältävät erittäin paljon ulkonäköön keskittyvää kuvamateriaalia. Monessa
tapauksessa kuvat ovat muokattuja, jolloin se lisää vääristynyttä käsitystä
ihmiskehosta lasten ja nuorten silmissä.
Vanhempien tulee myös
kiinnittää huomiota omaan asenteeseensa, sillä aikuisen lisääntyneet
ulkonäköpaineet saattavat lisätä paineita myös lapsilla ja nuorilla. Vanhemman tuki on tärkeää. Vanhemman tulee
antaa lapselle rakkautta, joka on kaikilta osin riippumatonta lapsen
ulkomuodosta.
Kun lapsi ei
näe kotona ulkonäköön keskittyvää elämää, hän ymmärtää, että ulkonäöllä ei ole
niin suurta merkitystä elämässä. Tällöin lapsen ei tarvitse huolehtia
ulkonäöstään, vaan lapsi voi elää lapselle kuuluvaa huoletonta elämää.
Lähteet :
Karla Kuvaja
