Kakkoset ottivat kantaa

ÄI4-kurssilaiset saivat kirjoittaa mielipidetekstejä heitä askarruttavista aiheista. Kurssilaiset ottivat kantaa mm. maahanmuuttoon, sukupuolineutraaliin avioliittoon, uskonnon opetukseen, somemaailmaan ja moneen muuhun. He antoivat myös palautetta toistensa teksteistä. Kruunun Takaa -blogi julkaisee muutamia kurssilla tuotettuja mielipidetekstejä.

2000-luvun lapset: epäsosiaalisia nykytekniikan ihmelapsia?

 Kaksi tyhjää viilipurkkia, äidin kaapista haettu lankakerä, sekä keittiön kaapista vaivihkaa otetut sakset.  Isoveli auttoi reikien tekemisessä ja lankojen solmimisessa ja juoksi sitten kokeilemaan upouutta pöytätietokonetta, jonka isä oli ostanut toissapäivänä. Metsän hiljaisuus sai meidät uskomaan tämän tee se itse-lankapuhelimen todella toimivan yhtä hyvin kuin nuo johdolla seinään kiinnitetyt mummolassa. Naapurin tyttö pimpottaa ovikelloa, äiti välittää viestin: posti on tullut. Tulee kiire ikkunan luo, naapurin tyttö oli jo ehtinyt takaisin oma ikkunansa luo ja katselee vastapäätä kuinka tärkeä lähetys vastaanotetaan. Narusta vedetään kunnes ikkunoiden välissä riippuvan köyden poikki liukuva kori on turvallisesti perillä.

Oman lapsuuteni leikeistä vuosikymmen myöhemmin syntyneet eivät ole kuulleetkaan. En väitä, että 1998 syntyneenä nuorena olisin jäänyt kasvaessani kiitovauhtia kehittyneen tekniikan hullunmyllyn ulkopuolelle. Onnekseni koin lapsuuteni kuitenkin ilman älypuhelimia sekä tabletteja, epäonnekseni kaikki tämä tapahtuu myöhemmin, unohtumattomina nuoruusvuosinani. Enemmän tunnen kuitenkin sääliä, niitä lapsia kohtaan, jotka eivät tiedä elämästä ilman älypuhelinta. Ensimmäinen puhelimeni, jonka jaoin veljeni kanssa oli maailman jännittävin asia tuona aikana. Sillä pystyi soittamaan, puhelinluettelosta löytyi jopa kaksi numeroa. Tekstiviesteistä en osannut unelmoidakaan. Tänä päivänä pikkusiskoni tuossa samassa iässä tarvitsee kosketusnäyttöpuhelimen, oman nopean netin sekä mahdollisuuden ladata monia turhia sovelluksia.  Bussipysäkillä kolme ala-asteikäistä tyttöä istuu penkillä siistissä rivissä, syksyn ilta hämärtää ja näytöistä heijastuu sininen valo jokaisen kasvoille. Mietin kuinka hyvin he tuntevat toisensa, ja päädyn ajattelemaan, että eivät varmastikaan kovin hyvin.

 Älypuhelimet riistävät lasten mahdollisuuksia kehittää omia elämätaitojansa. Hyvin tärkeä osa lasten kehityksen kannalta jää älypuhelimien pelien, videoiden ja kaiken ruudun tuijottamisen takia taka-alalle; leikki. Lapsen leikkiessä tämä kehittää tulevaisuutensa varalle elintärkeitä taitoja; keskustelutaidot muiden leikkijöiden kanssa, empatiakyky, moraali sekä arvot alkavat rajautua omiksi käsityksiinsä. Leikkiessä luovuus, ja ongelmanratkaisukyky kasvavat.  Älypuhelimien on myös puhuttu säteilevän terveydelle haitallista radioaktiivista säteilyä, vaikkakaan sitä ei ole täysin tieteellisesti kyetty todistamaan.

Kun pienemmät sisarukseni ovat tuijottaneet liian kauan ruutua, heistä tulee ärtyisiä ja ovat alttiimpia tappelemaan keskenään. Parempi sekä viihtyisämpi tapa energian purkamiseen olisi juosta muiden lasten kanssa hippaa lähimetsässä, tai rakentaa majaa kotipihalla. Lapsuudessamme meidän ei tulisi tarvita kännykkäkameraa ikuistamaan parhaita hetkiämme, muistorikkaimpien hetkien on tapana pysyä mielessä ikuisesti.

Älypuhelimet vaikuttavat, eivät vain nykylasten kehittymiseen ja lapsuuteen, mutta myös olennaisesti nuorten ja vanhempien sosiaaliseen kanssakäymiseen. Nuorille yhä tärkeämmäksi käy ympäri maailman yltävä sosiaalinen media, etenkin viestittely,- ja kuvanjakosovellukset. Sosiaalinen media aiheuttaa verkossa tapahtuvaa kiusaamista ja levinneiden sairaalloisten kauneusihanteiden tavoittelua. Sosiaalinen media riistää aikaa nuorilta, jonka he voisivat käyttää tekemällä uusia tuttavuuksia, opiskelemalla unelma-ammattejaan varten tai huolehtimalla terveydestään urheilemalla säännöllisesti. Vanhemmilla ruutuaika on pois lasten huomioimisesta sekä keski-iän laatuajasta joita voisi viettää lasillisella ystävien kanssa, tai sauvakävelyllä pururadalla.

 Heidi Nampajärvi

 

Lukeminen – yleisapu kaikkeen

 

Lukeminen on ollut jo monen vuosisadan ajan suosittua ajanvietettä. Aikaisemmin lukeminen oli ainoastaan koulutetun yläluokan hupia, mutta myöhemmin se yleistyi myös alemman työväenluokan keskuudessa. Vaikka teknologian kehitys on nykyaikana vähentänyt perinteisten kirjojen suosiota, niitä myydään vieläkin maailmanlaajuisesti valtavia määriä. Mutta millaisia vaikutuksia lukemisella onkaan ihmiseen?

Terveydellisesti etenkin romaanien lukemisella on monenlaisia vaikutuksia. Kun rauhoittuu lukemaan lempikirjaa, stressitasot laskevat ja sydämen syke hidastuu. Lukemisesta ennen nukkumaanmenoa voi myös löytyä ratkaisu nukahtamisvaikeuksiin. Kirjaan keskittyminen rauhoittaa mielen sekamelskan ja helpottaa näin nukahtamista. Itse olen jo pitkään kärsinyt nukahtamisvaikeuksista etenkin kokeiden lähestyessä. Olen kuitenkin huomannut, että lempikirjan lukeminen illalla on huomattava apu ongelmaani.

Lukiessa verenpaine laskee, minkä on tutkittu ehkäisevän monia vaarallisia sairauksia ja sydänongelmia. Myös keskittymiskyky paranee, kun on pakko keskittyä vain yhteen asiaan eikä voi kaivaa puhelinta esille. Keskittymiskyvyn paranemisella on positiivisia vaikutuksia niin koulumenestykseen kuin sosiaalisiin suhteisiinkin.

Mielenterveyteen lukemisella voi olla moninaisia vaikutuksia. Toisaalta lukeminen auttaa keskittymään, toisaalta esimerkiksi kauhukirjojen liika lukeminen voi saada lukijan käyttäytymään jopa vainoharhaisesti. Lisäksi itsemurhasta lukeminen voi tutkitusti lisätä halua tehdä itsemurha. Voidaan kuitenkin ajatella, että lukemisen useat hyödyt päihittävät haitat.

Lukeminen on monelle pakokeino todellisuudesta. Koulukiusattu voi saada heikommista hahmoista vertaistukea, mutta myös koulukiusaaja voi tajuta aiheuttamansa ongelmat. Lukeminen kasvattaa myös empatiakykyä ja suvaitsevaisuutta muita ihmisiä kohtaan.

Aina ei kannata keskittyä lukemaan omalla äidinkielellään, sillä vieraskielisten kirjojen lukemisesta voi olla yllättävää hyötyä. Itse olen huomannut englannin sanavarastoni laajentuneen huomattavasti sen jälkeen kun aloitin lukemisen myös englanniksi. Alku voi olla takkuista, mutta ei kannata luovuttaa kesken. Kunhan pääset vauhtiin, alkaa ymmärtäminen helpottua. Jokaista yksittäistä sanaa ei tarvitse ymmärtää, kunhan ymmärrät kokonaisuuden. Tämän tajuaminen on helpottanut osaltani esimerkiksi englannin luetun ymmärtämisen kokeita, kun en enää jää jumiin yhteen sanaan.

Toki lukeminen laajentaa myös oman äidinkielen sanavarastoa. Itse huomaan yhä useammin käyttäväni lukemiani sanontoja sekä sanoja, jotka ovat jostain syystä jääneet mieleeni. Esimerkiksi lukemalla tieteellisiä julkaisuja ja käyttämällä niistä oppimia sanoja voi tehdä vaikutuksen keskustelussa.

Vaikka sanoma- ja aikakauslehtien sisältö on siirtynyt nykyajan mukana nettiin, on paperilehdillä edelleen tärkeä osa sivistyksessä. Lukemalla ajankohtaisista tapahtumista pysyy mukana maailman menossa ja voi ottaa osaa niitä koskeviin keskusteluihin, eikä jää paitsi tärkeistä tapahtumista. Tästä hyvä esimerkki on viime perjantaina Suomen pysäyttänyt mielenilmaus, josta uutisoitiin laajasti myös lehdissä.

Lukeminen ei välttämättä ole jokaisen juttu, mutta kannattaa muistaa, etteivät kirjat rajoitu pelkkiin romaaneihin. Joitakin kiinnostavat elämäkerrat, toisia tietokirjat. Kaikille löytyy siis se oma aihe, johon tykästyy. Vaikka lukemista ja sen vaikutuksia on tutkittu paljon, ei kukaan osaa varmastikaan sanoa, kuinka paljon lukeminen todellisuudessa meihin vaikuttaa.

 

Helena Heino

 

Ulkonäköpaineiden ei pitäisi kuulua lasten ja nuorten elämään

Mediassa leviää nykyään päivittäin kuvia ihmisistä, jotka herättävät etenkin nuorissa ihailun ja kateuden tunteita. Tämän takia monet nuoret ovat aina vain epävarmempia omasta ulkonäöstään ja tuntevat itsensä riittämättömiksi. Etenkin peruskouluikäiset ovat kohderyhmä, joiden ei pitäisi altistua ulkoista kauneutta korostavalle medialle päivittäin.

Jo ala-asteikäisillä tiedetään olevan ulkonäköön liittyviä paineita. Yksi syy paineiden synnylle on lisääntynyt median kulutus. Esimerkiksi muotilehdet ja ulkonäköön keskittyvät tv-ohjelmat ovat lapsillekin arkipäivää. Median tarjoamat kuvat on usein muokattuja, jolloin lapsille annetaan vääristyneitä kauneusihanteita. Kun ulkonäöstä ja sen merkityksestä puhutaan aikuisten keskuudessa enemmän, lapsetkin kokevat asian tärkeämmäksi.

Nykyään huippumallit ovat monille nuorille eräänlaisia idoleita, joka johtuu median luomasta kuvasta heihin liittyen. Mallimaailmassa laihuus on edelleen ehdoton kriteeri. Se vaikuttaa nuorten ajastusmaailmaan sopivan kokoisesta vartalosta lähes kaikkialla maailmassa. Mallimaailmassa on kuitenkin kyse vain rahasta ja siitä että saadaan tuotteita myydyksi. Siksi on väärin, että nuorille luodaan vääristynyt kuva ihmisen ”oikean kokoisesta” vartalosta. Lasten ja nuorten terveys pitäisi olla etusijalla eikä rahan.

Media aiheuttaa lapsille ja nuorille monesti laihduttamisen halua, koska kuvat ovat monesti muokattu erittäin laihoiksi. Laihduttaminen on heille kuitenkin erittäin haitallista muun muassa kasvun ja murrosiän kehityksen kannalta. Hoikkuuden ihannointi mediassa saattaa johtaa ääritapauksissa myös syömishäiriöihin. Lapsen tai nuoren itsetunto saattaa heikentyä, vaikkei ulkonäön murehtimisen pitäisi kuulu sen ikäisen elämään.

Vanhempien tulee valvoa lastensa median käyttöä, että lapset eivät altistuisi väärää kuvaa antavalle medialle. Esimerkiksi sosiaalisille medioille, kuten Instagram, pitäisi rajata selvemmin ikärajat, sillä ne sisältävät erittäin paljon ulkonäköön keskittyvää kuvamateriaalia. Monessa tapauksessa kuvat ovat muokattuja, jolloin se lisää vääristynyttä käsitystä ihmiskehosta lasten ja nuorten silmissä.

 Vanhempien tulee myös kiinnittää huomiota omaan asenteeseensa, sillä aikuisen lisääntyneet ulkonäköpaineet saattavat lisätä paineita myös lapsilla ja nuorilla.  Vanhemman tuki on tärkeää. Vanhemman tulee antaa lapselle rakkautta, joka on kaikilta osin riippumatonta lapsen ulkomuodosta.

Kun lapsi ei näe kotona ulkonäköön keskittyvää elämää, hän ymmärtää, että ulkonäöllä ei ole niin suurta merkitystä elämässä. Tällöin lapsen ei tarvitse huolehtia ulkonäöstään, vaan lapsi voi elää lapselle kuuluvaa huoletonta elämää.

Lähteet :

http://www.iltasanomat.fi/viih/deart-1288717141982.html

http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1305970400042

Karla Kuvaja