Ulkonäön vaikutus politiikassa

Helsingin sanomien tammikuussa 2016 julkaisemassa artikkelissa ”Naisen uusi kampaus on edelleen uutinen politiikassa- keski-ikäinen pukumies jyllää asiantuntijana” pohditaan ulkonäön vaikutusta politiikan maailmassa. Artikkelissa nostetaan esiin ulkonäön merkityksen lisääntyminen nykyaikana sekä naisten ja miesten erot siinä, miten ulkomuoto vaikuttaa esimerkiksi politiikassa menestymiseen ja median huomioon.

Tutkijoiden arvion mukaan ulkonäön merkitys on kasvanut kaikilla julkisuudenaloilla, etenkin politiikassa. Ihmisiä miellyttävä ulkonäkö on nykyisin tärkeämpi elementti kuin ennen varsinkin naispoliitikoille, toteavat entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen sekä eduskunnan jäsenet Tiina Elovaara ja Ilmari Nurminen. Tutkimustulokset osoittavatkin, että ihmiset äänestävätkin helpommin ihmistä, joka heidän mielestään on miellyttävän näköinen. On tutkittu, että miellyttävän näköiseen henkilöön yhdistetään muitakin positiivisia piirteitä, kuten älykkyys ja mukavuus. ”Ulkonäkö vaikuttaa tutkimusten mukaan politiikassa pärjäämiseen, vaikka se ei ole politiikassa keskeisin tai tärkein asia”, toteaa myös puheviestinnän professori Pekka Isotalus. Hänen mukaan eduskuntaan pääseminen ei vaadi hulppeaa ulkonäköä, mutta sen avulla voi kerätä muutaman lisä-äänen. Nurminen taas toteaa, että kansalaiset keskittyvät enemmän ajatuksiin sekä arvoihin äänestyspäätöksiä tehdessään.

Mielestäni ulkonäön vaikuttaminen äänestyspäätökseen on väärin, sillä valtion päättäjien valintaan tulisi vaikuttaa vain ehdokkaan puolustamat arvot ja aatteet, joita hän tukee. On kuitenkin totta, että mediayhteiskunnassa ulkonäkökeskeisyys kasvaa joka elämän vaiheessa nuoruus ajoista työelämään asti ja siitä vielä pidemmällekin. Mielestäni tulisi pyrkiä siihen, ettei ulkonäön perusteella tehtäisi koko yhteiskuntaan vaikuttavia päätöksiä.

Pekka Isotalus toteaa, että median julkisuuteen nousee useammin kaunis tai komea henkilö kuin vaatimattomamman näköinen. Positiivisen kuvan medialle antamalla voi hänen mukaansa myös saada itsensä näyttämään älykkäämmältä. Hän sanoo television suosivan juuri tällaisia miellyttävän näköisiä yksilöitä. Isotalus haluaa kuitenkin muistuttaa, että koko yhteiskunta on muuttunut ulkonäkökeskeisemmäksi, eikä se liity ainoastaan politiikkaan. ”Ulkonäöllä on kaikilla elämän alueilla suurempi merkitys kuin aikaisemmin.”, kommentoikin Tiina Elovaara.

Isotalus nostaa esiin myös toisen näkökulman asiaan toteamalla, että näyttävä ulkomuoto voi myös kääntyä politiikassa henkilöä vastaan. Ihmiset voivat ajatella, ettei henkilöllä ole muuta annettavaa kuin oma häkellyttävä ulkonäkönsä. Hän antaa esimerkin, jossa missitaustaisen Tanja Karpelan pätevyyttä poliitikkona arvosteltiin kriittisesti juuri sen ansiosta, että hän oli niin kaunis. Pelko siitä, että eduskunnasta muotoutuisi ”kauneusleikkauksien muotoilema nukkehahmojen teatteri” on täten todettavissa vääräksi.

Olen myös sitä mieltä, että kaikkien ihmisten poliitikot mukaan lukien tulisi saada olla persoonaltaan ja ulkonäöltään juuri sellaisia kuin ovat. Henkilöt eivät voi vaikuttaa siihen, millaisena syntyvät. On myös väärin, ettei kaikille ehdokkaille anneta yhtä suurta mahdollisuutta median suosioon, vaikka näillä vähemmän mediassa pyörivillä poliitikoilla olisikin todella järkeviä ja perusteltuja kantoja aiheisiin liittyen. Oli henkilö sitten ruma tai miellyttävän näköinen, tulisi hänellä olla yhtäläinen oikeus ihmisten ääniin ja ns. markkinointiin.

Artikkelissa korostetaan myös sitä, miksi miesten ja naisten välillä on niin suuria eroja juuri ulkonäkö asioissa. Mediassa kiinnitetään edelleen enemmän huomiota naisten ulkonäköön miehiin verrattuna. Kun esimerkiksi Jutta Urpilainen muutti hiustyyliään puolueen puheenjohtajana, nousi se suuresti julkisuuteen. Muotoutui epäilyksiä ja kohua siitä, että muutoksen takana olisi ollut jotain muutakin. Myös muut naispoliitikot ovat kokeneet paljon myönteistä sekä negatiivista ulkoasuun kohdistunutta huomiota.

Median keskittyminen naispoliitikkoihin vaikuttaa osaltaan siihen, että heidän pätevyyttään sekä uskottavuuttaan arvioidaan enemmän. Naiset saattavat kuitenkin myös hyötyä saamastaan huomiosta. Tutkija Johanna Mäkelän mukaan media tuo esiin ja luo ristiriitaisia odotuksia naispoliitikoille. Mäkelä arvioi, että naisten painoon, vaatetukseen sekä ulkonäköön kiinnitetään enemmän huomiota kuin miesten. Hänen mukaansa puolueet ovat käyttäneet viehättävän näköisiä nuorehkoja naisia hyödykseen kiperissä julkisuuden tilanteissa. Tasa-arvo ulkonäköasioissa on Mäkelän mukaan kuitenkin lisääntynyt ja nykypäivänä myös miesten pukeutumiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Johanna Mäkelän mukaan miesten epäsiisti pukeutuminen tai kampaamattomat hiukset eivät siltikään herätä niin paljon huomiota, eikä sitä yhdistetä uskottavuuteen tai asiantuntijuuteen, kuten naisten kohdalla useasti toimitaan. Tutkimusten mukaan asiantuntijat, joita media käyttää ovat edelleen suurilta osin miehiä.

Mielipiteeni asiaan on, että on epäreilua, että kun poliitikko on sukupuoleltaan nainen, niin hänen ammattitaitoaan aletaan epäillä vain ja ainoastaan sen takia, että esimerkiksi hänen hiustyylinsä tai muu vastaava on muuttunut. Miksei julkisuudessa paljon esiintyville miehille aseteta yhtä suuria odotuksia ulkoasun puitteissa? Uskon että, vaikka Juha Sipilä kasvattaisikin olkapäihin asti ulottuvat pitkät ja hulmuavat hiukset, ei hänen ammattitaitoaan lähdettäisi kritisoimaan sen enempää. Haluaisin ulkonäköön liittyvän tasa-arvon lisääntyvän edelleen, jotta molemmilla sukupuolilla olisi yhtä suuret hyödyt sekä haitat median puuttuessa aiheeseen. Asiaan voisi auttaa se, jos median asiantuntija piirin tulisi enemmän naisia, jolloin naiset voisivat tasoittaa tilannetta arvostelemalla miesten ulkoasua.

Eeva Kaipainen 16D/ YH01