Tietokoneiden
sekä erilaisten muiden laitteiden käyttäminen opiskelussa jakaa
mielipiteitä. Valitettavan moni ajattelee digitalisaation tuhoavan
perinteistä opiskelua sekä hankaloittavan työskentelyä. Asia ei
kuitenkaan ole näin.
Erilaisten
raporttien, esseiden ja kirjoitelmien kirjoittaminen on totuttu
hoitamaan aikaisemmin käsin opiskelumaailmassa. Nyt kuitenkin on
huomattavasti helpompi tapa kirjoittaa pidempiä tekstejä.
Tietokoneilla on huomattavasti nopeampi kirjoittaa, kuin käsin,
kunhan on vain oppinut ns. kymmensormijärjestelmä tai muunlaisen
vastaavan tehokkaan tavan kirjoittaa tietokoneella. Lisäksi tekstejä
on äärimmäisen helppo muokata. Jos ehdottomasti haluaa lisätä
jonkun tärkeän asian tekstiin, niin sen voi digitalisaation myötä
tehdä hyvin vaivattomasti, ilman että tarvitsee kumittaa tekstiä.
Tietokoneella kirjoittamisessa on kuitenkin myös huonoja puolia,
sillä erilaiset lukihäiriöt saattavat vahvistua, kun
tekstinkäsittelyohjelmat hoitavat oikeinkirjoituksen tarkistuksen
ihmisen puolesta. Sähköisessä Abitti-koejärjestelmässä ei tätä
ominaisuutta ole, joten oikeinkirjoituksen taitoa vaaditaan edelleen.
Ikävänä puolena vahvistuu myös käsin kirjoittamisen taidon
heikkeneminen. Nykyään ei enää paljoakaan vaadita käsin
kirjoittamista, mutta sen osaaminen olisi silti tärkeää. Tällaisia
ikäviä asioita voitaisiin kuitenkin ehkäistä tekemällä
säännöllisesti erilaisia tekstejä käsin. Kirjottaminen on
nykyään siirtynyt vahvasti ruutujen puolelle, mikä on ehdottomasti
hyvä asia.
Käyrät,
diagrammit ja tilastot olivat ennen hyvinkin vaivalloista piirtää
käsin. Selkeän diagrammin tekemisessä saattoi mennä paljonkin
aikaa, mutta onneksi se aika on vihdoin ohi. Luvut on
nykyopiskelumaailmassa helppo syöttää erilaisiin ohjelmiin , ja
valmiit taulukot ovat vain muutamien klikkauksien päässä.
Erilaisten ohjelmien käyttö vaatii pientä opettelua, mutta niiden
tuottama hyöty on sen arvoista. Viiden minuutin aikana tekee
helposti muutamia selkeitä taulukkoja, jolloin työteho kasvaa
huomattavasti. Ovathan erilaiset taulukot ja diagrammit kuitenkin
erinomainen, ellei paras tapa havainnollistaa muille ihmisille
erilaisia ilmiöitä.
Digitalisaatiolla
on hyvä vaikutus myös opiskelukapasiteetin käyttämisen
suuntaamiseen. Esimerkiksi kemiassa ei käytetä aikaa molekyylien
sidoskulmien laskemiseen, sillä tällaiset asiat on hyvin helppo
tehdä tietokoneella. Tällöin opiskelukapasiteetti suuntautuu
enemmän soveltavien ja haastavampien asioiden ymmärtämiseen, kun
monet muut asiat on helppo tehdä apuvälineiden kanssa.
Digikirjat
ovat valloittava tekijä uuden OPS:in mukaisessa opiskelussa. Toki
kaikki oppilaat eivät välttämättä halua siirtyä sähköisiin
oppikirjoihin, mutta ne ovat nykypäivää. Sähköisissä
opiskelumaterilaaleissa on kuitenkin paljon positiivisia puolia.
Kirjat eivät paina mitään, eikä niiden kuljettaminen tuota
vaivaa. Tietokone on ainoa tarvittava, joka tosin hyvin kevyt
verrattuna muutamaan oppikirjaan. Sähköisiin materiaaleihin on myös
helppo tehdä muistiinpanoja, ja joistakin kirjoista löytyy
havainnollistavia linkkejä erilaisiin uutisiin. Luonto kiittää
myös sähköisistä materiaaleista: paperia ei kulu yhtään
sähköisiin kirjoihin tai muistiinpanovälineisiin. Opettajan on
myös hyvin helppo jakaa oppilaille pitkätkin monisteniput, eikä
paperia kulu siihenkään. Sähköiset materiaalit, kaiken hyvän
lisäksi säästävät puuta, joka on kuitenkin tärkeimpiä
luonnonvaroja Suomessa.
Digitalisaatio
on nyt vihdoin tullut opiskelimaailmaan Suomessa. Meidän ei
kuitenkaan kannata vastustaa tätä, sillä tämän avulla ihmiset
kehittyvät ja pystymme kehittämään asioita maailmassamme. Olen
itse monien muiden lukioni opiskelijoiden kanssa kokenut
digitalisaation helpottavan huomattavasti. Tämä on kuitenkin se
keino, minkä avulla kehitymme muun maailman mukana, eikä tähän
digitalisaation junaan kannata olla nousematta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti