Miksi pitäisi siirtyä kasvisruokavalioon? Monet tuntuvat miettivän syitä tälle kysymykselle.
Olen
itse kasvissyöjä, joka pyrkii syömään mahdollisimman vegaanisti,
eli kasviperäisesti. Mitä tarkoittaa termi ‘’kasvissyöjä’’?
Tämä sisältää erilaisia kasvisruokavalioita. Yleisimmät
kasvisruokavaliot ovat lakto-ovo-vegetarismi, johon kuuluvat
kasvistuotteet, maitotuotteet ja kananmunat, joskus ‘’kasvissyöjän’’
ruokavalioon voi kuulua myös kala. Vegaanilla tarkoitetaan henkilöä,
joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita,
kuten lihaa, munia ja maitotuotteita. Vegaani ei yleensä myöskään
osta mitään eläinperäisiä tuotteita, eikä tue eläinten
riistoon perustuvia palveluita. Useimmiten veganismi ei ole
kuitenkaan mikään suuri asia, vaan se on osa jokapäiväistä
arkea. Vegaanit ovat yksilöitä, joista jokainen on omasta syystään
ryhtynyt vegaaniksi.
Syyt
oman ruokavalioni muutokseen liittyvät niin ympäristöön, eläinten
oikeuksiin, eettisyyteen kuin terveyteenkin. Kasvisruokavalion
taustalla voivat olla myös muun muassa uskonnolliset tai henkiset
syyt. Olen lukenut, että monissa uskonnoissa eläinten tappamista
pidetään paheksuttavana. Eläinkunnan tuotteita välttävät
esimerkiksi hindut, buddhalaiset ja janailaiset sekä myös
kristityt, ajoittaisen paastoamisen aikana.
Eettiset syyt
Eettiset
syyt ovat saaneet monet ihmiset siirtymään kasvisruokavalioon.
Ihmisten makutottumuksien takia monet eläimet kärsivät
tehotuotantotiloilla. Ilman kärsimystäkin eläimet joutuvat
menettämään henkensä, lihansa vuoksi. Tämä on ongelmana niin
länsi- kuin kehitysmaissakin. Kehitysmaissa vilja esim. voidaan
myydä valtion velan maksamiseksi länsimaille, lihakarjan ruoaksi,
eikä ruoaksi aliravituille ihmisille.
Myös
kananmunien ja maidon tehotuotanto vahingoittaa eläimiä.
Esimerkiksi kukkotiput hävitetään kuoriutumisen jälkeen, sillä
niistä ei ole hyötyä munantuotannossa munintakyvyttömyyden takia.
Näitä kukkotipuja ei myöskään hyödynnetä lihantuotannossa.
Maidon- ja naudanlihantuotanto kuuluvat samaan teollisuuteen. Suurin
osa naudanlihasta tulee lypsykarjatiloilta. Ihmisille tarpeettoman
maidon tuottamiseksi lehmien tulee synnyttää joka vuosi.
Lypsykarjatiloilla syntyneet sonnivasikat päätyvät
lihantuotantoon, sillä niitä ei voida hyödyntää
maidontuotannossa. Lehmät taas teurastetaan noin 5-vuotiaina, koska
tällöin niiden elossa pitäminen ei ole enää taloudellisesti
kannattavaa. Suuri osa lypsytilojen navetoista on parsinavettoja.
Parsinavetoissa lehmät ovat kytkettyinä kiinni kaulastaan, jolloin
luontaisten käyttäytymismallien toteuttaminen on vähäistä tai
jopa mahdotonta.
Minun
mielestäni eläimet ovat yhtä arvokkaita kuin ihmiset. Ne
tarvitsevat oikeuden elää ilman riistoa ja sortoa. Meidän pitäisi
antaa muiden eläinten elää itselleen luontaisella tavalla, emmekä
saisi pitää näitä eläimiä välineinä, joilla tavoitellaan
esimerkiksi kulinaristista mielihyvää sekä taloudellista etua.
Nykyisessä
eläinteollisuudessa eläimiä pidetään olosuhteissa, joissa niiden
lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät voi toteutua.
Eläintuotannossa ei kunnioiteta eläinten tarpeita muun muassa
liikkumiseen, sosialisointiin, poikasten hoitoon sekä
saalistamiseen. Eläinten käyttö historiassa ei merkitse että
niiden käyttö tänä päivänä olisi oikeutettua. Esimerkiksi
länsimaissa eläinten käyttö ruokana ei ole enää välttämätöntä.
Eläimiä
ei tulisi nähdä tuotantovälineinä rahan tai ravinnon kautta.
Nykyajan eläinkuvaan pitää tehdä muutos, jossa eläimiä
kohdellaan yksilöinä, eikä massoina. Myös muilla eläimillä kuin
ihmisellä on kyky kivun ja mielihyvän aistimiseen, älykkyyteen ja
tunteisiin.
Terveydelliset syyt
Olen
ymmärtänyt, että terveellisesti ja monipuolisesti koostettu
kasvisruoka ylläpitää ja edistää terveyttä. Oikein koostettuna
se vähentää riskiä sairastua moniin syöpiin sekä sydän- ja
verisuonitauteihin. Kasvissyöjillä on todettu olevan pidempi
eliniän odote ja alhaisempi riski sairastua muun muassa
verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen sekä eturauhas- ja
paksusuolensyöpiin. Kasvissyöjillä on havaittu myös olevan
pienempi painoindeksi, kuin sekasyöjillä, erityisesti vegaaneilla..
Kasvisruokavalioissa
on monia terveydellisiä etuja. Ne sisältävät vähemmän
tyydyttynyttä rasvaa sekä eläinproteiinia, eikä juurikaan
kolesterolia. Kasvissyöjät saavat ruokavaliostaan enemmän
terveellisempiä tyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä
rasvoja ja runsaammin hiilihydraatteja, kuitua, magnesiumia ja
antioksidantteja.
Hyvin
koostettuna vegaani- ja muut kasvisruokavaliot sopivat
kaikenikäisille. Ne ovat ravitsemuksellisesti riittäviä myös
lapsille ja murrosikäisille sekä raskauden ja imetyksen aikana.
Ekologiset syyt
Olen
lukenut, että kasviperäinen ravinto kuluttaa huomattavasti vähemmän
luonnonvaroja kuin eläinperäinen ravinto. Eläinten kasvattaminen
ruoaksi kuluttaa monin tavoin maapallon rajallisia resursseja ja
huonontaa ympäristön tilaa. Se on keskeinen tekijä tarkasteltaessa
globaaleja ympäristöongelmia.
Ruoantuotanto
toimii merkittävänä kasvihuonekaasupäästöjen lähteenä.
Kasvihuonekaasuja aiheuttavat muun muassa metsien raivaus rehua
tuottaviksi pelloiksi ja laitumiksi, eläinten elättäminen, karjan
hengityksestä, märehtelemisestä ja ulosteista syntyvät
kasvihuonepäästöt, eläinten teurastus ja tuotteistaminen sekä
niiden lopputuotteiden kuljetus, säilytys ja valmistus. Siirtyminen
kasvisruokavalioon, vähentäisi päästöjä väestönkasvusta
huolimatta.
Ruoantuotannossa
käytetään merkittävästi maapallon rajallisia makean veden
varantoja, makean ja puhtaan veden pahenevasta pulasta huolimatta.
Eläinmaatalous aiheuttaa myös merkittävästi vesistöjen
saastumista ja rehevöitymistä. Näiden taustalla on
ravinnekuormituksia aiheuttava rehunviljely sekä tuotantoeläinten
ulosteet. Vegaanin hiilijalanjälki on tavanomaista sekaruokavaliota
noudattavan jalanjälkeä merkittävästi pienempi. Kasvisruoan
tuotanto myös kuluttaa vähemmän vettä ja vie pienemmän
peltopinta-alan.
Olen
ymmärtänyt, että kasviperäisen ravinnon tuotanto tarvitsee
huomattavasti vähemmän maapinta-alaa kuin eläinten tuottaminen
ruoaksi. Tällä maapinta-alalla eläimiä kasvatetaan, laidunnetaan
ja niille kasvatetaan rehua.
Eläinmaatalous
vaikuttaa myös maaperän kuntoon, sillä ruoantuotannon seurauksena
aavikoituminen uhkaa monia alueita. Eroosiota ja aavikoitumista
aiheuttavat niin suuret rehuviljelmät kuin karjan laidunnus, jolloin
ravinnerikas pintamaa häviää. Viljelytilan kasvu taas johtaa
metsien pienenemiseen.
Metsäkato
ja aavikoituminen vauhdittavat eri lajien kuolemista niiden
elinympäristöjen hajotessa. Kun lajeilla ei ole enää tarpeeksi
suurta yhtenäistä elinympäristöä, ne eivät voi toteuttaa
lajityypillistä käyttäytymistään. Lajien kuoleminen voi johtaa
ihmisten aiheuttamaan maapallon kuudenteen massasukupuuttoon.
Haluaisin
ihmisten ymmärtävän ja tietävän kuinka suuri merkitys ravinnolla
on niin monessa asiassa. Massoittain kärsiviä eläimiä tuotetaan
tehotuotantotiloilla ihmisen ruoan tähden, lihatuotanto saastuttaa
todella paljon, köyhissä maissa maanviljelijät tuottavat rehuja
länsimaiden lihantuotantoon, vaikka kärsivät itse nälästä ja
saisivat sillä määrällä ruokittua itsensä. Eikö olisi jo aika
tehdä asialle jotain?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti