Median maailma -kurssilaisten blogitekstejä

Median maailma -kurssin tämän kevään kurssilaiset kirjoittivat blogitekstejä, jossa he pohtivat mediataitojensa muuttumista kurssin aikana sekä kurssin tehtävien hyödyllisyyttä.

Median maailma -kurssilaisia YleX-vierailulla

Leo Ollikka
Minä ja media

Käytän mediaa todella paljon ja monipuolisesti. Pumppaan mediasta tietoa, käytän sitä vapaa-ajan viihdykkeenä ja seuraan siitä maailman menoa. Media on muovannut identiteettiäni runsaasti ja olen oppinut sen kautta todella paljon. Mielestäni riippumaton ja luotettava media on myös äärimmäisen tärkeää demokratian toteutumisen kannalta.

Media on arjessani koko ajan läsnä. Mediankäyttäjänä olen siis todella aktiivinen. Luen päivittäin kolmea eri sanomalehteä, kuuntelen eri radiokanavia, katson eri kanavien uutisia, seuraan sarjoja suoratoistopalveluista ja käytän sosiaalista mediaa – välillä jopa liikaa. Mediakurssin aikana olen oppinut käyttämään mediaa kriittisemmin. Olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota juttujen lähteisiin. Ennen en edes vilkaissut niitä mutta nyt koen tärkeäksi arvioida niiden luotettavuuden. Tämän pienen muutoksen avulla pystyn käyttämään mediaa entistä paremmin ja saamaan jutuista enemmän irti, kun ymmärrän niiden taustatekijät. Henkilöt, joilla on hyvä medialukutaito ymmärtävät paremmin suuria kokonaisuuksia ja osaavat erottaa olennaisen epäolennaisesta. Medialukutaito mahdollistaa myös sen, että henkilöt voivat muodostaa omia mielipiteitä maailmasta ja sen tapahtumista.

Kurssin aikana pääsimme tutustumaan erityisesti radio- ja sanomalehtityöskentelyyn. Molemmat median osa-alueet olivat minulle etukäteen tuttuja mutta vierailut syvensivät tietojani. Varsinkin retki YleX:n studiolle oli antoisa. Opin radioammattilaisen arjesta paljon uutta ja nyt kuuntelen radioita uudenlaisella otteella. Luento toimittajan työstä oli myös todella mielenkiintoinen. Yllätyin, kuinka hektistä toimittajan arki ja kuinka paljon heillä on vastuuta. Käytännössä toimittaja voi omilla juttu-, sana- ja otsikkovalinnoillaan vaikuttaa kahvipöytäkeskustelujen aiheisiin. Perinteisillä medioilla, kuten sanomalehdillä, radiolla ja TV:llä, onkin suuri rooli Suomessa.

Tulevaisuudessa mediakenttä tulee muuttumaan. Median muutos ja murros on ollut vahvaa digitalisaation myötä mutta en usko sen jäävän vielä tähän. Ennen sanomalehdet olivat kenties kaikista tärkein media mutta tänä päivänä niiden merkitys on laskenut. Uutiset ovat siirtyneet verkkoon ja sanomalehtien jutut ovat usein jo ”vanhoja” uutisia. Ihmiset haluavat aina tuoreinta tietoa, joten esimerkiksi paperisen Hesarin lukijakunta on pienentynyt. Ihmisten median käyttö onkin tänä päivänä yhä monipuolisempaa. Iso osa nykypäivän mediaa on videot. Nuoret eivät enää katso juurikaan fyysistä televisiota vaan sarjoja ja videoita katsotaan suoratoistopalveluista. Snapchat ja YouTube voivat olla median tulevaisuus. Uskonkin tulevaisuudessa videoiden merkityksen kasvavan virtuaalitodellisuuden myötä.

Kurssin tehtävät olivat mielestäni monipuolisia ja ne käsittelivät mediaa monesta eri näkökulmasta. Itsenäinen suorittaminen sopii minulle hyvin ja olen tehnyt tehtäviä yhden viikossa. Näin työt eivät ole kasaantuneet ja joka kerta on löytynyt kiinnostusta tutustua uuteen sisältöön. Vierailut olivat mielestäni hyvin valittuja ja ne syvensivät kurssilla ja etukäteen opittuja tietoja. Kurssi olikin siis kaikin puolin onnistunut!

Frans-Eemil Leppänen
Minun mediani

Mediakurssi on opettanut minulle yllättävän paljon mediasta. Jokainen käyttää päivittäin mediaa viihdykkeenä, opetustilanteissa tai johonkin muuhun omaan käyttöön, mutta mitä media oikeasti on ja kuinka paljon sillä on valtaa yhteiskunnassamme. Kurssi antoi minulle valmiuksia pohtia näitä asioita tarkemmin.

Tutustuimme kurssilla yleisesti median käyttäytymiseen ja siihen, kuinka sitä tulisi lukea/tulkita. Mediakriittisyys tuli terminä tutuksi sekä yleisesti sain mediasta paremman käsityksen niin kuin jo mainitsinkin. Myös median luomista mahdollisuuksista (kuten työpaikoista) sain laajemman kuvan kurssin aikana. Viikkotehtävät olivat hyviä, mutta itselleni silmiä avaava kokemus oli YleX-radiolle vierailu. Sieltä sain käsityksen radion maailmasta ja siitä, mitä työpaikkoja pelkästään Ylen radiotoimituksessa on tarjota.

Viikkotehtävissä perehdyttiin myös tarkemmin median levittäytymistä ja sen eri muotoja. Internet on syrjäyttänyt perinteiset lehti-/printtimediat, mutta nämä asiat olivat jo ennestään tuttuja. Mielestäni vahvin vaikutusvalta median lajilla on isoimilla sanomalehtiyhtiöillä ja televisiokanavalilla kuten Ylellä. Suomessa käytännössä jokainen omistaa nykyään television ja lukutaidon, joten se lisää niiden vaikutusvaltaa.

Olen aktiivinen median käyttäjä ja käytän/seuraan laajalla skaalalla mediaa. Televisio, radio sekä kännykkä ovat päivittäisiä median kulutusvälineitä sanomalehdistä puhumattakaan. Kurssin aikana ei mediakäytökseni ole muuttunut suuntaan jos toiseenkaan, mutta mediakriittisyys on kehittynyt ja pystyn kurssin ansiosta olemaan paremmin ”mediarumbassa” mukana. Myös medialukutaitoni on harjaantunut ja varmasti tulee myös jatkossa harjaantumaan. Mediakriittisyys sekä -lukutaito ovat minusta taitoja ja kykyjä, joita jokaisen pitäisi hallita edes jossain määrin. Media vaikuttaa arjessa jatkuvasti, joten tarvisimme oppia sen käyttöön ja kuluttamiseen.

Media muuttuu tulevaisuudessa vääjäämättä yhä enemmän ja enemmän sähköiseen muotoon. Printattu media vähenee ellei kokonaan poistu ja näkisin, että etenkin sosiaalisen median vaikutus kasvaa globalisaation vaikutuksesta. Tämä luo media-alalle uusia/erilaisia työpaikkoja ja tietynlaista ”nykyaikaisuutta” median käyttöön. Ihmisten digitalisoituminen vavistuu jatkuvasti ja median pitää olla siihen valmis.

Mediakurssi oli kokonaisuudessaan mielestäni mielenkiintoinen ja sopivan haasteellinen. Hieno vierailumahdollisuus oli hyvä lisä kurssiin ja kirjoitustehtävät olivat tutuista aiheista hieman syvällisempiä pohdintoja, mikä teki niistä mielenkiintoisia. Läpi jakson minulla oli valtavia työmääriä muiden kurssien kanssa kurssien suuren lukumäärän takia ja kurssin vapaa-aikatauluttaminen oli minulle hyvästä. Pystyin tekemään tehtävät rauhassa ilman kiirettä ja keskittymään niihin 100%:sti. Kurssista jää ilman muuta positiivinen kuva, kiitos tästä!

Maija Hietto
Käsitykseni mediasta

Kurssin aikana tutustuin enimmäkseen radioon, sillä se oli minulle ennestään vähemmän tuttu ala. Sosiaalinen media, lehdet sekä televisio olivat taas ennestään melko tuttuja, sillä niitä käytän tai olen käyttänyt huomattavasti enemmän kuin radiota. Tiesin esimerkiksi televisiotuotannosta jonkin verran katsomalla elokuvien tai televisio-ohjelmien behind the scenes –videoita.

Kuuntelen nykyään kyllä radiota lähes joka arkiaamu, mutta en tiennyt aikaisemmin, miten lähetyksiä tehdään tai, miten erilaiset roolit jaetaan. Mielestäni vierailu YleX:lle oli erittäin mielenkiintoinen ja sain uutta motivaatiota toimia median piirissä tulevaisuudessakin. Myös roolien jako tiedonetsinnässä oli minulle uutta. En tiennyt esimerkiksi sitä, että jonkun työtehtävään kuuluu pelkästään uuden musiikin etsiminen. Se, että saimme seurata radiolähetystä ihan vierestä, auttoi ymmärtämään, mitä lähetysten taustalla tapahtuu.

Luulen suurimman vaikutusvallan olevan uutislähetyksillä, sillä suurin osa ihmisistä luottaa niihin ja pitää annettua tietoa totena. Televisiouutisissa kerrotaan myös enimmäkseen asiallisia juttuja, joka mielestäni pitää yllä sen uskottavuutta. En osaa sanoa, tuleeko sanomalehti vasta televisiouutisten jälkeen vai, onko se tärkeysjärjestyksessä samalla tasolla kuin television uutislähetykset, mutta pidän sitäkin vaikutusvaltaisena median lajina. Varsinkin Helsingin Sanomat ovat mielestäni korkeassa asemassa.

Itse olen hyvin innokas median käyttäjä. Otan paljon kuvia, teen videoita, luen uutisia ja artikkeleita, katson televisiota ja käytän päivittäin sosiaalista mediaa. Näen paljon positiivista mediassa; sen avulla voi välittää tietoa, joka muuten pysyisi piilossa. Sosiaalisen median välityksellä voi saada myös vertaistukea ja apua, ja voi itsekin auttaa.

Olen tässä viidennen jakson aikana toiminut koulussa ja koulun ulkopuolella hyvin paljon median ympärillä. Koulussa minulla on ollut ÄI10 –kurssin lisäksi kuvaamataidon, psykologian sekä ruotsin kurssi, jotka kaikki käsittelevät mediaa. Koulun ulkopuolella taas teen kesätyönä videoita ja olen saanut muutakin kiinnostavaa tekemistä median välityksellä. Minun on siis hyvin vaikea sanoa, mikä on muuttanut suhtautumistani mediaan. En myöskään osaa täysin varmasti sanoa, onko itse suhtautumiseni muuttunut, vai olenko vain aktiivisempi median käyttäjä kuin aikaisemmin. Sen osaan kuitenkin sanoa, että olen edelleen hyvin kiinnostunut median erilaisista lajeista ja siitä, mitä kaikkea niillä voi tehdä.

Medialukutaitoni ja – kriittisyyteni ovat pysyneet melko samana. Olen aina ollut hyvin varovainen esimerkiksi Internetissä, vaikka käytänkin sitä paljon, enkä usko kaikkeen, mitä luen. Tärkeimpänä medianlukutaitona pidän sitä, että osaa erottaa markkinoinnin puhtaasta uutisoinnista ja tiedonvälityksestä. On hyvä huomata, milloin sinulle halutaan vilpittömästi jakaa tietoa, kuten uutista ilmastonmuutoksesta, ja milloin päätavoitteena on vain myydä sinulle jotain tavaraa tai ideologiaa. Kaikessa voi aina yrittää kehittyä, joten uskon tämän taidon paranevan osaltani kokemuksen myötä.

Uskon median merkityksen vain kasvavan tulevaisuudessa. Tarkoitan tällä erityisesti sähköistä mediaa, sillä yhä enemmän asioita tehdään Internetissä tai yleisesti sähköisesti. Yhä useammin suosituista Youtube-tähdistä tulee myös kirjailijoita ja erilaiset tuotemerkit ja yritykset tekevät käyttäjiä sosiaalisen median sivustoille päästäkseen lähemmäksi kuluttajiaan. Luulen perinteisen median, kuten paperisten sanomalehtien, vähentyvän ja samalla siirtyvän sähköiseen muotoon. Tätä onkin jo tapahtunut paljon, mutta usealla sanomalehdellä on sekä paperinen että sähköinen muoto. Vaikka paperisten kirjojen luku on hieman vähentynyt, en usko sen merkityksen vähenevän kovinkaan nopeasti. Niin moni ihminen lukee kirjansa mieluummin perinteisellä tavalla, ja olen itsekin sitä mieltä, ettei ruudusta ole niin miellyttävä lukea pitkiä tekstejä.

Mielestäni kurssin tehtävät olivat sopivan vaativia ja yritin vastata niihin parhaani mukaan. Minulle sopii se, että pohdin asioita kirjallisesti, jolloin omat ajatukset täytyy ensin ymmärtää, jotta ne voitaisiin pukea sanoiksi. Tehtävät saivat pohtimaan asioita, joita en normaalisti edes ajattele esimerkiksi keskusteluohjelmaa katsoessani. Muistin kurssin aikana sen, että esimerkiksi kaikella, mitä telkkarissa näytetään tai ei näytetä, sanotaan tai ei sanota on merkitys ja päämäärä.

Ranskan uusi alku?

Ranskan presidentin vaalien ensimmäinen kierros järjestettiin 23.4.2017, mutta koska kukaan ehdokas ei saanut selvää enemmistöä, niin 7.5.2017 järjestettiin toinen kierros. Toiselle kierrokselle pääsivät Emmanuel Macron ja Marine Le Pen. Macron voitti vaalit selvällä kolmenkymmenen prosenttiyksikön johdolla.

Macron oli siitä erikoinen ehdokas, ettei hän sitoutunut mihinkään puolueeseen, vaan perusti omansa. Tämän puolueen nimi oli En Marche! Tämä puolue kannattaa sosiaaliliberalismia. Macronilla ei ole mitään suurempaa taustaa puolue politiikassa, mikä teki hänestä altavastaajan vaaleissa. Marine Le Pen oli taas Kansallinen rintama -puolueesta. Puolue on konservatiivisempi kuin esimerkiksi En Marche.

Uskon, että Macron voitti vaalit, koska Ranskan kansa haluaa jotain uutta. Macronilla ei ole historiaa puoluepolitiikassa, eli hän on entuudestaan puolueeton - hän on entinen investointipankkiiri. Hänellä on uusia näkökulmia ja huomattavasti intoa, sillä hän jopa teki itselleen oman puolueen. Hänen vaalilupauksistaankin näkee, että hän on entinen bisnesmies. Ne liittyvät vahvasti Ranskan talouteen. Hän leikkaa julkista sektoria ja vähentää yritysveroa. Tämä vaikuttaa valtion menoihin huimasti, jopa 60 miljardin euron edestä. Yritysveron vähentäminen kolmestakymmenestäkolmesta prosentista kahteenkymmeneenviiteen houkuttelee yrityksiä tulemaan Ranskaan. Tämä taas lisää Ranskaan työpaikkoja.

Itse olen Macronin puolella siitä syystä, että hän on liberaalimpi ja EU-myönteisempi. Ranskan vaalit eivät nyt hirveästi vaikuta normaalin suomalaisen elämään, mutta jos Le Pen olisi voittanut, olisi asia voinut olla ihan toisin. Jos Le Pen olisi voittanut, olisi hän voinut esimerkiksi hajottaa EU:n. Tämä olisi vaikuttanut moneen maahan todella paljon. Esimerkiksi yrittäjille tulisi paljon vaikeampaa, jos Euroopan Unioni hajotetaan. EU-alueella on kansalaisilla oikeus kauppaan tämän Unionin sisällä. Jos EU hajoaisi niin jouduttaisiin maksamaan esimerkiksi verot, tullimaksut tai valuuttariskit lisääntyisivät. EU myös tällä hetkelle keskustelee tietoturvasta ja muusta vastaavasta. Osakemarkkinat olivat myös vaarassa heitellä todella paljon, jos Le Pen olisi voittanut. Ne ovat olleet hitaassa nousussa aina Macronin vaalivoiton jälkeen. Jos ne olisivat romahtaneet olisi voinut tulla todella suuria ongelmia Eurooppaan.

Macronilla on kuitenkin vielä haasteita edessään. Hänellä on takanaan kahtia hajonnut Ranskan kansa. Le Penin äänet nousivat ennätyskorkealle ensimmäisellä kierroksella. Tämä kertoo siitä, ettei Macronilla ole yksimielestä kansaa takanaan. Tästä kertoo myös esimerkiksi se, että vaaleissa oli todella matala äänestysprosentti, vain 75%. Jopa yhdeksän prosenttia äänestäjistä äänesti tyhjää.  Jakautunut kansa aiheuttaa vaikeuksia etenkin tulevissa hallituksen vaaleissa. Ranskan parlamenttivaalit ovat vielä edessä ja Macron on päättänyt, että he laittavat jokaiseen Ranskan yli 500 vaalipiiriin ehdokkaan. Tämä on tärkeää, sillä jos Le Marcheei saa enemmistöhallitusta, ei se saa vietyä eteenpäin omia ideoitaan. Tämä johtaa varmaankin siihen, että kansa ei äänestä häntä uudestaan, joten hänen valtansa jää yhdelle kaudelle. Tämä olisi sääli, sillä uskon, että tällaisessa tilassa missä Eurooppa on nyt, tarvitaan uusia, tuoreita mielipiteitä ja terävää taloustietoa.

Onko mahdollista, että Trumpin valinnalla tai brexit:llä olisi ollut vaikutusta tähän äänestykseen. Ne voivat liittyä tähän siten, että kaikki nämä kolme ovat olleet ns. protestiäänestyksiä. Ihmiset eivät ehkä halua enää laittaa rajoja kiinni. He saattavat haluta paljon avomielisemmän ja EU-myönteisemmän valtiojohdon. He saattavat toivoa, että tämä uusi positiivinen tuuli voisi auttaa Ranskan pois tästä ahdingosta ja takaisin suurvallaksi mikä se oli.

Oskari Pankka/ YH01

Sosiaalisen median kirot

 Viestit menevät perille nopeasti ja tavoittavat kaukana olevat ystävät helposti, jopa ympäri maailmaa – kuulostaa hyvältä, mutta onko kukaan ajatellut haittapuolia, jotka alkavat näkyä tässä yhteiskunnassa?

Nykyään näkee bussipysäkit täynnä ihmisiä, kaikilla puhelin kädessään. Yhdessä syömässä olevat ihmiset käyttävät puhelinta eivätkä keskustele ruokapöydässä olevien ihmisen kanssa. Surullisinta on nähdä äidit lastensa kanssa leikkipuistossa niin, että lapset leikkivät, mutta aikuiset ovat vain puhelimella. Vaikka sosiaalinen media ja älypuhelimet ovatkin hieno keksintö, se tuo mukanaan todella monia ongelmia.

Sosiaalisessa mediasta pystyy helposti etsiä tietoa, kuvia ja vaikkapa ruokareseptejä. Älypuhelimet ja digitalisoituminen mahdollistavat monia eri asioita, myös koulukäynnissä olevat digikirjat, jotka joidenkin mielestä on hyvä ja helppo tapa oppia. Yhä enemmän käytetään digitaalista materiaalia opetuksissa, joka on helppoa, eikä siihen vaadita niin paljon työtä. Kouluissa digimateriaalin käyttö herättää monia eri mielipiteitä, joidenkin mielestä se on todella hyvä, mutta jotkut eivät pidä siitä kovin paljoa. Itse olen sitä mieltä, että digitaalisista materiaaleista ei opi yhtä hyvin kun konkreettisesta kirjasta. Kielissä digikirja on ehkä parempi, kun paperikirja, sillä voi kuunnella kappaleita ja kirjoissa on sanakokeiden harjoitteluun tehdyt kortit, joista oppii hyvin. Mutta esimerkiksi juuri yhteiskuntaopissa käytetään vain konetta ja monisteet ovat monia kymmeniä sivuja. Ongelmana ainakin minulle tulee se, että ei pysty keskittymään lukemiseen niin hyvin kuin pystyy keskittymään konkreettisen kirjan lukuun. Koneelta lukemisesta en ainakaan itse opi niin hyvin ja siksi en ota digikirjoja aineista, missä pitää lukea paljon näytöltä. Ruudun tuijottaminen pitkään tuottaa joillekkin päänsärkyä sekä hartia- ja niskakipuja. Muutenkin istuminen koko ajan koneen ääressä ei ole kovin terveellistä, joten olisi hyvä, jos muistaisi myös seistä ja pitää taukojumppia.

Tuntuu siltä, että jo heti nuoresta asti yritetään olla teini- ja aikuismainen, ja yritetään ylittää kokonaan lapsuus. Monet ala-astelaiset alkavat jo käyttäämään meikkiä, hienoja vaatteita, eivätkä halua leikkiä, koska ajattelevat sen olevan jotenkin lapsellista. Tietysti se on jokaisen oma asia meikkaako vai ei, mutta lapsena on tarkoitus vielä tehdä lapsille hyviä ja opettavia asioita, eikä yrittää kiirehtiä teini-ikään. Lapsena pitäisi nauttia lapsuudesta, sillä teini-ikäisenä alkaa kaivata sitä vapautta ja epätietoisuutta maailmasta, joka lapsena oli. Lapsena nautti elämästä ja joka päivä oppi aina jotakin uutta. Kun lapsille jo heti nuorena ostetaan hienot älypuhelimet, kaikki aika menee sen kanssa pelaamisessa, jolloin lapsuudessa ei opi välttämättä kaikkea, mitä kuuluisi. Aikuisten olisi mielestäni tärkeää näyttää esimerkkiä lapsilleen. Vanhempien tulisi leikkiä lastensa kanssa eikä antaa heille heti tablettia, jos he valittavat tylsyyttä.

Sosiaalisen median myötä kiusaaminen ja yleiset ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet. Netissä on helppo kirjoittaa anonyymina kommentteja, tai esittää olevansa joku muu. Nettikiusaaminen on yhtä satuttavaa kiusaamista, kuin päin naamaa haukkuminen. Joillekkin se saattaa olla jopa pahempi, kun ei tiedä, kuka kommentteja oikein kirjoittaa. Netissä kaikki leviää niin nopeasti, että jos siellä jakaa kuvan, se saattaa olla jo seuraavana päivänä ympäri Suomea. Sosiaalisessa mediassa on paljon kuvia treenatuista hyväkroppaisista naisista ja miehistä, jotka luovat paljon ulkonäköpaineita varsinkin teini-ikäisille, jotka muutenkin saattavat kärsiä itsensä hyväksymisestä. Sosiaalisen median myötä on tullut tietynlainen kauneusihanne, jota kaikki haluavat tavoitella. Tästä saattaa seurata erilaiset syömishäriöt, kun halutaan olla se ihannevartaloinen ihminen. Myös ahdistus ja henkinen paine kasvaa tällaisten ihanteiden myötä. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että jokainen on erilainen, mutta jokainen vartalomalli on kaunis. Valitettavasti yhteiskunnassamme melkein kaikki liitetään aina ulkonäköön, jonka takia ihmisten on vaikea hyväksyä itsensä. Sosiaalisen median ongelmia on myös se, että ne jotka eivät halua käyttää niin paljoa mitään sovelluksia, saattavat tuntea itsenäs ulkopuoliseksi ja siksi saattavat syrjätyä. Ihmiset haluavat kulkea massan mukana ja saattavat pelätä erottautua joukosta. Sen takia jotkut saattavat tehdä sosiaalisisa medioita ja seurata niitä, vaikka ei välttämättä haluaisi, mutta haluaa välttää ulkoupuolisen tunteen.

Muutenkin kaikkeen, mitä sosiaalisessa mediassa jaetaan ei pidä uskoa sinisilmäisesti. Uutiset ja kuvat voivat olla valemediaa ja aivan keksittyä humpuukia. On siis tärkeää olla medikriittinen ja olla itsekin julkaisematta mitää väärää tietoa, ettei seuraa mitään sekaannuksia, jotka voivat vaikuttaa kaverisuhteisiin. On tärkeää kehittää omaa medialukutaitoaanja oppia tuntemaan tärketät uutiset ja asiat kaikenmahdollisen median keskeltä, mitä nettiin julkaistaan.

Itse ollessani vapaaehtoistyössä lasten- ja nuortenleireillä, siellä huomaa, miten nyky-yhteiskunta on muuttanut nuoria. Kun minä aloitin käymään leireillä 8 vuotta sitten, ei mitään älypuhelimia ollut, jolloin yhdessäolo oli hauskaa ja nautittiin ajasta, jolloin pystyi olemaan kavereiden kanssa, joita näki vain leireillä. Nykyään isomassa roolissa välillä tuntuu olevan leiristä päivittäminen muille kavereille. Vapaa-ajalla leiriläiset ovat huoneissa puhelimilla, ehkä vähän käyvät pelaamassa jalkapalloa, jo sää niin sallii. Otimme käytäntöön puhelinsäännön, jossa sai käyttää puhelinta vain tiettynä aikana päivästä, jotta lapset ja nuoret olisivat enemmän yhdessä leikkimässä ja pelailemassa, tai ihan vain juttelemassa. Puhelinsääntö tuotti aluksi lapsille paljon vaikeutta ja alkoivat he vastustamaan sitä heti. On surullista nähdä, kuinka addiktoituneita jo seitsemän vuotiaat lapset ovat puhelimestaan. 

Loppujen lopuksi leiriläiset alkoivat ymmärtää puhelinsäännön tarkoituksen ja kartanossa alkoi taas kuulua puhetta ja naurua. Loppuleirillä myös leiriläiset totesivat kännykkäsäännön olevan hyvä asia.

Puhelin ja sosiaalinen media koukuttavat helposti, mutta on tärkeää tajuta sen vakavuus eikä antaa addiktion kasvaa liian suureksi, jotta välttäisi pahat vieroitusoireet, jota tulee kun on hetken ilman puhelinta. Kannattaa koettaa olla päivä ilman minkäänlaista mediaa ja avata enemmän silmiä tähän maailmaan, kuinka median valta on todella suuri meidän yhteiskunnassamme. En tietenkään tarkoita, että kaikki mediat olisivat huonoksi, mutta sosiaalinen media ja älypuhelimet alkavat olemaan yhteikunnan ongelmia. Onko mahdollista, että tulevaisuudessa kukaan ei enää ota kontaktia muihin ihmisiin todellisessa elämässä, vaan älylaitteet kontrolloivat ihmisen jokapäiväistä elämää?

Heini Tikkanen / YH01

Kasvista pöytään!

Miksi pitäisi siirtyä kasvisruokavalioon? Monet tuntuvat miettivän syitä tälle kysymykselle.

Olen itse kasvissyöjä, joka pyrkii syömään mahdollisimman vegaanisti, eli kasviperäisesti. Mitä tarkoittaa termi ‘’kasvissyöjä’’? Tämä sisältää erilaisia kasvisruokavalioita. Yleisimmät kasvisruokavaliot ovat lakto-ovo-vegetarismi, johon kuuluvat kasvistuotteet, maitotuotteet ja kananmunat, joskus ‘’kasvissyöjän’’ ruokavalioon voi kuulua myös kala. Vegaanilla tarkoitetaan henkilöä, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita, kuten lihaa, munia ja maitotuotteita. Vegaani ei yleensä myöskään osta mitään eläinperäisiä tuotteita, eikä tue eläinten riistoon perustuvia palveluita. Useimmiten veganismi ei ole kuitenkaan mikään suuri asia, vaan se on osa jokapäiväistä arkea. Vegaanit ovat yksilöitä, joista jokainen on omasta syystään ryhtynyt vegaaniksi.

Syyt oman ruokavalioni muutokseen liittyvät niin ympäristöön, eläinten oikeuksiin, eettisyyteen kuin terveyteenkin. Kasvisruokavalion taustalla voivat olla myös muun muassa uskonnolliset tai henkiset syyt. Olen lukenut, että monissa uskonnoissa eläinten tappamista pidetään paheksuttavana. Eläinkunnan tuotteita välttävät esimerkiksi hindut, buddhalaiset ja janailaiset sekä myös kristityt, ajoittaisen paastoamisen aikana.

Eettiset syyt

Eettiset syyt ovat saaneet monet ihmiset siirtymään kasvisruokavalioon. Ihmisten makutottumuksien takia monet eläimet kärsivät tehotuotantotiloilla. Ilman kärsimystäkin eläimet joutuvat menettämään henkensä, lihansa vuoksi. Tämä on ongelmana niin länsi- kuin kehitysmaissakin. Kehitysmaissa vilja esim. voidaan myydä valtion velan maksamiseksi länsimaille, lihakarjan ruoaksi, eikä ruoaksi aliravituille ihmisille.

Myös kananmunien ja maidon tehotuotanto vahingoittaa eläimiä. Esimerkiksi kukkotiput hävitetään kuoriutumisen jälkeen, sillä niistä ei ole hyötyä munantuotannossa munintakyvyttömyyden takia. Näitä kukkotipuja ei myöskään hyödynnetä lihantuotannossa. Maidon- ja naudanlihantuotanto kuuluvat samaan teollisuuteen. Suurin osa naudanlihasta tulee lypsykarjatiloilta. Ihmisille tarpeettoman maidon tuottamiseksi lehmien tulee synnyttää joka vuosi. Lypsykarjatiloilla syntyneet sonnivasikat päätyvät lihantuotantoon, sillä niitä ei voida hyödyntää maidontuotannossa. Lehmät taas teurastetaan noin 5-vuotiaina, koska tällöin niiden elossa pitäminen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa. Suuri osa lypsytilojen navetoista on parsinavettoja. Parsinavetoissa lehmät ovat kytkettyinä kiinni kaulastaan, jolloin luontaisten käyttäytymismallien toteuttaminen on vähäistä tai jopa mahdotonta.

Minun mielestäni eläimet ovat yhtä arvokkaita kuin ihmiset. Ne tarvitsevat oikeuden elää ilman riistoa ja sortoa. Meidän pitäisi antaa muiden eläinten elää itselleen luontaisella tavalla, emmekä saisi pitää näitä eläimiä välineinä, joilla tavoitellaan esimerkiksi kulinaristista mielihyvää sekä taloudellista etua.

Nykyisessä eläinteollisuudessa eläimiä pidetään olosuhteissa, joissa niiden lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät voi toteutua. Eläintuotannossa ei kunnioiteta eläinten tarpeita muun muassa liikkumiseen, sosialisointiin, poikasten hoitoon sekä saalistamiseen. Eläinten käyttö historiassa ei merkitse että niiden käyttö tänä päivänä olisi oikeutettua. Esimerkiksi länsimaissa eläinten käyttö ruokana ei ole enää välttämätöntä.

Eläimiä ei tulisi nähdä tuotantovälineinä rahan tai ravinnon kautta. Nykyajan eläinkuvaan pitää tehdä muutos, jossa eläimiä kohdellaan yksilöinä, eikä massoina. Myös muilla eläimillä kuin ihmisellä on kyky kivun ja mielihyvän aistimiseen, älykkyyteen ja tunteisiin.

Terveydelliset syyt

Olen ymmärtänyt, että terveellisesti ja monipuolisesti koostettu kasvisruoka ylläpitää ja edistää terveyttä. Oikein koostettuna se vähentää riskiä sairastua moniin syöpiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Kasvissyöjillä on todettu olevan pidempi eliniän odote ja alhaisempi riski sairastua muun muassa verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen sekä eturauhas- ja paksusuolensyöpiin. Kasvissyöjillä on havaittu myös olevan pienempi painoindeksi, kuin sekasyöjillä, erityisesti vegaaneilla..

Kasvisruokavalioissa on monia terveydellisiä etuja. Ne sisältävät vähemmän tyydyttynyttä rasvaa sekä eläinproteiinia, eikä juurikaan kolesterolia. Kasvissyöjät saavat ruokavaliostaan enemmän terveellisempiä tyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvoja ja runsaammin hiilihydraatteja, kuitua, magnesiumia ja antioksidantteja.

Hyvin koostettuna vegaani- ja muut kasvisruokavaliot sopivat kaikenikäisille. Ne ovat ravitsemuksellisesti riittäviä myös lapsille ja murrosikäisille sekä raskauden ja imetyksen aikana.

Ekologiset syyt

Olen lukenut, että kasviperäinen ravinto kuluttaa huomattavasti vähemmän luonnonvaroja kuin eläinperäinen ravinto. Eläinten kasvattaminen ruoaksi kuluttaa monin tavoin maapallon rajallisia resursseja ja huonontaa ympäristön tilaa. Se on keskeinen tekijä tarkasteltaessa globaaleja ympäristöongelmia.

Ruoantuotanto toimii merkittävänä kasvihuonekaasupäästöjen lähteenä. Kasvihuonekaasuja aiheuttavat muun muassa metsien raivaus rehua tuottaviksi pelloiksi ja laitumiksi, eläinten elättäminen, karjan hengityksestä, märehtelemisestä ja ulosteista syntyvät kasvihuonepäästöt, eläinten teurastus ja tuotteistaminen sekä niiden lopputuotteiden kuljetus, säilytys ja valmistus. Siirtyminen kasvisruokavalioon, vähentäisi päästöjä väestönkasvusta huolimatta.

Ruoantuotannossa käytetään merkittävästi maapallon rajallisia makean veden varantoja, makean ja puhtaan veden pahenevasta pulasta huolimatta. Eläinmaatalous aiheuttaa myös merkittävästi vesistöjen saastumista ja rehevöitymistä. Näiden taustalla on ravinnekuormituksia aiheuttava rehunviljely sekä tuotantoeläinten ulosteet. Vegaanin hiilijalanjälki on tavanomaista sekaruokavaliota noudattavan jalanjälkeä merkittävästi pienempi. Kasvisruoan tuotanto myös kuluttaa vähemmän vettä ja vie pienemmän peltopinta-alan.

Olen ymmärtänyt, että kasviperäisen ravinnon tuotanto tarvitsee huomattavasti vähemmän maapinta-alaa kuin eläinten tuottaminen ruoaksi. Tällä maapinta-alalla eläimiä kasvatetaan, laidunnetaan ja niille kasvatetaan rehua.

Eläinmaatalous vaikuttaa myös maaperän kuntoon, sillä ruoantuotannon seurauksena aavikoituminen uhkaa monia alueita. Eroosiota ja aavikoitumista aiheuttavat niin suuret rehuviljelmät kuin karjan laidunnus, jolloin ravinnerikas pintamaa häviää. Viljelytilan kasvu taas johtaa metsien pienenemiseen.

Metsäkato ja aavikoituminen vauhdittavat eri lajien kuolemista niiden elinympäristöjen hajotessa. Kun lajeilla ei ole enää tarpeeksi suurta yhtenäistä elinympäristöä, ne eivät voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Lajien kuoleminen voi johtaa ihmisten aiheuttamaan maapallon kuudenteen massasukupuuttoon.

Haluaisin ihmisten ymmärtävän ja tietävän kuinka suuri merkitys ravinnolla on niin monessa asiassa. Massoittain kärsiviä eläimiä tuotetaan tehotuotantotiloilla ihmisen ruoan tähden, lihatuotanto saastuttaa todella paljon, köyhissä maissa maanviljelijät tuottavat rehuja länsimaiden lihantuotantoon, vaikka kärsivät itse nälästä ja saisivat sillä määrällä ruokittua itsensä. Eikö olisi jo aika tehdä asialle jotain?

Aada Hyvärinen / YH01

Lähteet:

• http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa
• https://oikeuttaelaimille.fi/
• http://www.meidanperhe.fi
• http://chocochili.net
• http://animalia.fi
• https://fi.wikipedia.org

Europarlamentaarikko vieraana – EU ja ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä MEP Sirpa Pietikäisen silmin

Ryhmällä Kuninkaantien lukion opiskelijoita oli kunnia päästä kuulemaan Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä Entressen kirjastolle 19.4.2017. Pietikäinen kertoi työstään europarlamentaarikkona, Euroopan unionista sekä ajankohtaisista poliittisista kansainvälisistä kysymyksistä kattavasti ja mielenkiintoisesti. Yhteiskuntaopin opiskelijat olivat tehneet hänelle kysymyksiä kiinnostavista aiheista.

Sirpa Pietikäinen häntä haastatelleiden Kertun ja Viivin seurassa.

Pietikäinen opiskeli Aalto-yliopistona nykyisin tunnetussa koulussa kauppatieteitä ja hän on kauppatieteiden maisteri. Politiikasta hän kertoo kiinnostuneensa jo 16-vuotiaana.

Kuulimme Pietikäiseltä tiivistetysti Euroopan johdosta, jota hän kuvaa “kolmipäiseksi lohikäärmeeksi”. Sen muodostavat neuvosto, komissio sekä parlamentti. Pietikäinen painottaa, että päätösten tekeminen on yhteistyötä ja parlamentissa, jossa hän itse työskentelee, jokainen toimii oman parhaan käsityksensä mukaan paremman Euroopan saavuttamiseksi. Siellä työskentelee hänen lisäkseen ihmisiä monista eri puolueista ja maista.

Pietikäinen tarjosi mielenkiintoista näkökulmaa ja hyviä vastauksia opiskelijoiden ennalta suunnittelemiin kysymyksiin. Yksi mielenkiintoisimmista vastauksista kuultiin kysymykseen: “Voiko EU hajota?”. Pietikäinen vastaa, ettei usko EU:n hajoamisen olevan mahdollista hitaasti rappeutuen. Hän kuitenkin tähdentää, että hajoaminen on mahdollista. Pietikäinen käyttää esimerkkinä Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltain presidentiksi: “politiikka voi tehdä äärimmäisiä typeryyksiä”. Tämänkaltaiset typeryydet ovat Pietikäisen mukaan mahdollisia, mutta hänen mukaansa ilman näitä EU on hyvissä kantimissa.

Pietikäinen jatkaa mainitsemalla politiikan olevan aina kriisissä. Hän ottaa esiin Suomi-EU-vertauksen poliittisista kriiseistä puhuttaessa. ”Aina on finanssikriisiä, laajenemiskriisiä, ilmastokriisiä, kiertotalouskriisiä, maahanmuuttokriisiä, brexitiä ja poliittisia paikallisia kriisejä. EU on sitä varten, että ratkotaan näitä kriisejä”, latelee Pietikäinen. EU:n osalta kriisin osuessa kohdalle mediassa on tapana kirjoittaa: “hajoaako EU nyt tähän?”. Pietikäinen havainnollistaa eroa Suomen sisäisistä politiikan kriiseistä puhuttaessa. Hän ottaa esiin SOTE-uudistuksen, joka on pöydällä nyt kolmannen eri hallituksen aikana.  “Eihän Suomessa sanota, että hajoaako Suomi, kun SOTE-kriisi näyttää sille, että Suomi ei ole elinkelpoinen enää. Pitänee palata Pähkinäsaaren rauhaan ja jakaa tämäkin valtakunta entisille sijoilleen”, vahvistaa Pietikäinen vertausta erilaisista tavoista reagoida poliittisiin kriiseihin Suomen ja EU:n osalta.

Pietikäinen puhui myös ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Esiin nousi muun muassa Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi: ”Kun pienen maan johtaja on tyhmä, se on pieni ongelma. Kun suuren maan johtaja on tyhmä, se on suuri ongelma. Se mitä pitää varoa on, ettei demokratiasta tule tyhmyyden diktatuuri. Tämä on se, mikä Yhdysvalloissa pääsi käymään”. Pietikäisen mukaan nyt koetellaan Yhdysvaltain perustuslain, oikeusjärjestelmän ja valtiojärjestelmän kestävyyttä. Toistaiseksi nämä ovat aika hyvin kestäneet. Pietikäinen kuvailee: ”Jos presidentti sanoo, että nyt tänne maahan ei päästetä enää ketään, tulee korkein oikeus väliin ja sanoo, että et voi päättää tuollaista, vaikka oletkin presidentti. Et ole diktaattori”. Yhdysvaltain järjestelmän kestävyys on nyt koetuksella suhteessa huonoon päätöksentekoon. Pietikäinen valottaa vielä, mitä tyhmyydellä tässä yhteydessä tarkoittaa: ”Ei se ole tietämättömyyttä. Kaikkien tietämyksellä on rajansa. Tyhmyys on aktiivista tahtoa olla tietämättä ja ymmärtämättä: olen idiootti ja siitä ylpeä, sitä käytän vielä myyntivalttina”. Pietikäinen jatkaa: ”Jos Yhdysvaltain järjestelmä on hyvä, edessä on neljä tai kahdeksan kärsimyksen vuotta: ei etene kauppasuhteet, eikä Yhdysvalloissa ilmastopolitiikka, lajejakin hävitetään sukupuuttoon, köyhyys lisääntyy ja todennäköisesti verojärjestelmä tuhoaa Yhdysvaltain omaa elinkeinoelämän kilpailukykyrakennetta, eli tehdään tyhmyyksiä”.

Kokonaisuudessaan Pietikäisen vierailu oli onnistunut, opiskelijoiden kysymykset olivat erinomaisia ja vastaukset todella asiantuntevia. Opiskelijat saivat varmasti vierailusta paljon irti. Erityisen kiinnostavia kuulijoiden näkökulmasta olivat ajankohtaiset kansainväliset kysymykset, joista kuulimme kattavasti europarlamentaarikon näkökulmasta.

Roope Määttä / YH04

Media- ja sosiaalipsykologian kurssilla opiskeltu esimerkiksi asenteista. Parhaiten asian omaksuu soveltamalla tietoa. Ryhmissä valmistuneista asennekampanjoista tässä muutama esimerkki.

Puhelimen käyttö tunnilla on hukkaan heitetty mahdollisuus 

Oletko valmis heittämään hukkaan koko tulevaisuutesi? Jos vastaus on kieltävä, kannattaa oppituntikäyttäytymistä miettiä uudestaan. Nykyään suurimmalla osalla oppilaista oppitunnit kuluvat opetuksen seuraamisen sijasta puhelimen ruutua tiiraillen. Onko tunneille edes järkevää raahautua, jos tunnit kuluvat vain kavereiden kanssa snappaillessa? Koulutyöt on kuitenkin tehtävä, joten miksi käyttää tunnit puhelinta selatessa ja jättää extrasti töitä kotiin. Se vähäinenkin vapaa-aika olisi varmasti paremminkin käytettävissä.

Oman opiskelun pilaamisen lisäksi, myös ympärilläsi olevat ihmiset kärsivät Instagram selailustasi. Vierustoverin keskittyminen herpaantuu, ja opettaja voi tuntea työnsä merkityksettömäksi. Mahdollisuus opiskeluun on meille suuri etuoikeus, joten kannattaa miettiä kahdesti haluaako sen heittää hukkaan!

Netta Huura, Ella Mäkelä ja Sara Gustafsson

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lähde: pixabay.com

KÄYTÄ PÄÄTÄSI SUOJAAMALLA SITÄ

Olet koko elämäsi täyttänyt aivoja tiedolla, ole fiksu ja käytä kypärää, muuten tieto katoaa.

Suunnitelmamme on valmistaa asennekampanja, joka rohkaisee mahdollisimman monia, nuoria ja vanhoja, käyttämään kypärää pyöräillessään. Jokainen voi kaatua pyörällään riippumatta omista taidoistaan, jonkin ulkoisen tekijän vaikutuksesta, ja seuraukset voivat olla kohtalokkaita.

Ensimmäiseksi pyrimme saamaan jokaisen pyöräilijän sisäistämään faktan, että pään lyöminen on todella vakavaa. Siitä voi seurata aivotärähdys, minkälainen tahansa muistinmenetys sekä ohimenevä tai pysyvä hermoston oire, kuten halvaus. Kun jokainen sisäistää tämän tiedon, ja muistaa, että aina omat kyvyt eivät riitä, kynnys jättää kypärä kotiin madaltuu.

Toiseksi vetoamme kohderyhmän tunteisiin kertomalla tositarinoita siitä, miten pienet ja suuremmat päänalueen vammat vaikuttavat uhriin ja hänen ympärillä oleviin ihmisiin.

Viimeisenä meidän on saatava nuoret ymmärtämään, ettei kypärän käyttö ole noloa. Tähän pisteeseen voisi päästä näyttämällä itse mallia ja osoittamalla, että kypäriä saa myös hienon näköisinä. Kypärästä voi saada myös hienon asusteen.

Tärkeänä esimerkkinä nuorille on mediassa olevat henkilöt, joita nuoret seuraavat. Heidän mallista nuorilla olisi pienempi kynnys käyttää kypärää. Näitä voisivat olla suomalaiset julkisuudenhenkilöt ja nuorten esikuvat, kuten tubettajat ja blogaajat. Vanhempiin ikäluokkiin vedotaksemme asiantuntijat, kuten lääkärit, voivat vaikuttaa kertomalla faktatietoa.

Kampanjan tehokkuutta voidaan tutkia mm. kyselylomakkeilla, joissa mitataan ihmisten asenteiden muutoksia. Tämän voi toteuttaa tekemällä koehenkilöille tutkimuksen ennen ja jälkeen kampanjan.